FI
1.1.3
Vesilintujen (kalan- ja simpukoiden syöjät) pesimispopulaatioiden levinneisyys.
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
1.3.2
Uhanalaisten merilajien ja kantojen määrä (lopullinen tavoite: ei uhanalaisia lajeja, välitavoite: uhanalaisten lajien määrä vähenee ja lajin uhanalaisuusluokka paranee nykytasosta, joka toimii vertailutasona).
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
1.4
Luontotyyppien levinneisyys vastaavat niiden luontaisia ominaisuuksia.
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
1.4.1
Luontotyyppien levinneisyysalue Suomen merialueilla, käyttäen luontotyyppimäärityksissä EU:n EUNIS luokitusta, joka on kehitteillä HELCOM yhteistyönä.
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
1.5.2
Merellisten suojelualueiden pinta-ala (yksittäisten suojelualueiden ja suojelualueiden kokonaispinta-alatavoite merialuekohtaisesti kansainvälisten sopimusten (HELCOM, CBD) mukaan), huomioiden arvioinnissa myös suojeluun käytettävät keinot (lainsäädäntö, hoidon ja käytön suunnitelmat)..
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
3.3.2
Kuhan, siian ja ahvenen sukukypsyysikä- ja koko sekä sukukypsien kalojen osuus (Reproductive capacity of fish populations is secured).
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
5.1.2
Ravinteiden ilmalaskeuma.
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
5.2
Panssarisiimalevien tuottamien haitallisten aineiden (PST- ja DST-yhdisteet) pitoisuudet. Sinileväkukintojen tuottamien haitallisten aineiden (nodulariini-R) pitoisuudet. Vesi on kirkasta ja planktonlevät ja niiden kukinnat eivät haittaa veden laatua ja aiheuta muita epäsuoria haittavaikutuksia..
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
5.3
Hiekkarantojen ruovikoitumisen määrä ja laajuus. Lajien ja luontotyyppien luonnolliset suhteet ja syvyysjakautuma ei vaarannu ja hapen määrä on riittävä.. Pohjanläheisen veden happipitoisuus, hapettomien alueiden määrä ja laajuus. Rihmamaisten levien pituus.
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
9.1.2
Raskasmetallit (lyijy, kadmium, elohopea) kaloissa.
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
D1
OrganicCarbon
PresBioExtractSpp
PresBioIntroNIS
PresInputCont
PresInputNut
PresPhyDisturbSeabed
Pidetään yllä biologista monimuotoisuutta. Luontotyyppien laatu ja esiintyminen ja lajien levinneisyys ja runsaus vastaavat vallitsevia fysiografisia, maantieteellisiä ja ilmastollisia oloja.
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
D10
PresInputLitter
Mikropartikkelien määrä vedessä. Roskaantuminen ei ominaisuuksiltaan eikä määrältään aiheuta haittaa rannikko- ja meriympäristölle.
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
D10C1
Kerätyn roskan määrä. Meressä olevan tai sinne päätyvän roskan tai sen hajoamistuotteiden määrä on sellaisella tasolla, joka ei aiheuta merkittävää kemiallista tai fyysistä haittaa eliöyhteisöille, meriympäristön virkistyskäytölle eikä se aiheuta taloudellista haittaa rannikon ja meren elinkeinotoiminnalle.. Näkyvän roskan määrä ja laatu rannoilla.
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
D10C2
Näkyvän roskan määrä ja laatu meren pohjassa. Meressä olevan tai sinne päätyvän roskan tai sen hajoamistuotteiden määrä on sellaisella tasolla, joka ei aiheuta merkittävää kemiallista tai fyysistä haittaa eliöyhteisöille, meriympäristön virkistyskäytölle eikä se aiheuta taloudellista haittaa rannikon ja meren elinkeinotoiminnalle..
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
D10C3
Meressä olevan tai sinne päätyvän roskan tai sen hajoamistuotteiden määrä on sellaisella tasolla, joka ei aiheuta merkittävää kemiallista tai fyysistä haittaa eliöyhteisöille, meriympäristön virkistyskäytölle eikä se aiheuta taloudellista haittaa rannikon ja meren elinkeinotoiminnalle..
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
D11
PresInputSound
PresPhyDisturbSeabed
Energian mereen johtaminen, mukaan lukien vedenalainen melu, ei ole tasoltaan sellaista, että se vaikuttaisi haitallisesti meriympäristöön..
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
D11C1
Ihmisen aiheuttaman impulsiivisen ja jatkuvan melun määrä ei lisäänny ja on tasolla, joka ei ylitä luonnollista melutasoa liikaa eikä aiheuta haittaa eliöyhteisöille ja joka ei aiheuta taloudellista haittaa rannikon ja meren elinkeinotoiminnalle.. Sellaisten päivien osuus ja niiden vuotuinen ja alueellinen, joilla ihmisperäiset äänilähteet ylittävät sellaiset tasot, jotka todennäköisesti vaikuttavat merkittävästi merieläimiin. Ympäristömelun ajallinen muutos.
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
D11C2
Mereen johdettavan lämmön määrä. Mereen johdettavan lämmön vaikutusindikaattori. Mereen johdetun lämmön vaikutuksen ovat paikallisia eivätkä muuta haitallisesti biologista orgaanisen aineen tuotantoa ja hajotusta eikä veden hydrografiaa..
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
D1C2
Elinympäristöjä (biotooppeja) muodostavien lajien levinneisyysalue vastaa niiden historiallista levinneisyysaluetta ja populaatiot ovat elinvoimaisia. Talvehtivien ja vesilintujen runsaus. Vesilintujen (kalan- ja simpukoiden syöjät) pesimispopulaatioiden koko.
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
D1C3
Avomeren pehmeiden pohjien makroskooppisen pohjaeläimistön lajimäärään perustuva lajiston monimuotoisuusindeksi. Ei-sukukypsien yksilöiden osuus (meritaimen, kuha, siika) rannikkokalastuksen saaliissa - ammattikalastus ja vapaa-ajankalastus.. Kalastuksen kohdistuminen erikokoisiin meritaimeniin merkintäaineistojen perusteella. Nykyisin noin 95 % merkityistä meritaimenista jää pyydyksiin ennen sukukypsyyden saavuttamista, tavoitteena aluksi selkeä laskeva trendi. Lajien populaatiot ovat elinvoimaisia ja merialueiden tila ja alueiden käyttö eivät vaaranna populaatioiden ja yhteisöjen pitkäaikaista säilymistä pitkällä aikavälillä.. Luontodirektiivin ja lintudirektiivin lajeista suotuisan suojelun tasolla olevien lajien lukumäärä. Meritaimenen nykyinen toteutunut poikasmäärä tai vaelluspoikastuotanto suhteutettuna olemassa olevaan potentiaaliin.. Metsästettävien riistalajien saalismäärät. Rannikkoalueiden pehmeillä pohjilla vesienhoitosuunnitelmissa käytössä oleva BBI (Brackish water bethic index, murtoveden pohjaeläinindeksi). Sellaisten rysäpyydysten osuus käytössä olevista rysäpyydyksistä, joissa pyydykseen joutuneet hylkeet on mahdollista vapauttaa elävänä. Sivusaaliiksi joutuneiden hylkeiden (halli ja norppa) määrä.
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
D1C4
Hylkeiden levinneisyysalue. Lajien levinneisyys vastaa niiden luontaista esiintymisaluetta ja merialueiden tila ja alueiden käyttö eivät vaaranna lajien pitkäaikaista säilymistä pitkällä aikavälillä.. Talvehtivien ja vesilintujen levinneisyys.
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
D1C6
Luontotyypeille tyypillisten lajien ja yhteisöjen tila. Luontotyyppien tila vastaa niiden luontaisia ominaisuuksia. Merikutuisen siian ja kampelan poikasten esiintyminen ja runsaus matalilla hiekkapohjilla.
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
D2
PresBioIntroNIS
Ihmisen toiminnan välityksellä leviävien vieraslajien määrät ovat tasoilla, jotka eivät haitallisesti muuta ekosysteemejä.
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
D2C2
Haitallisten vieraslajien runsauden ja levinneisyyden muutos. Minkin ja supikoiran määrät saaristossa. Painolastivesiin ja niiden käsittelyyn liittyvä indikaattori. Suomen lipun alla olevien alusten lukumäärä, joihin on asennettu painolastivesien käsittelyjärjestelmä. Uusien vieraslajien ilmestyminen. Vakiintuneiden vieraslajien määrän muutos. Vieraslajien ja alkuperäisten lajien suhde tietyissä hyvin tunnetuissa eliöryhmissä (kalat, katkaravut, simpukat), tavoitteena on ettei suhde kasva. Vieraslajit eivät vaikuta haitallisesti alkuperäisiin lajeihin ja toiminnallisiin ryhmiin, trofiatasojen ja ekosysteemin toimintaan eikä elinympäristöihin..
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
D2C3
Vieraslajien haittoja alkuperäislajeille, elinympäristöille ja ekosysteemin toiminnalle mittaavat biolikaantumisen indeksit. Vieraslajit eivät vaikuta haitallisesti alkuperäisiin lajeihin ja toiminnallisiin ryhmiin, trofiatasojen ja ekosysteemien toimintaan eikä elinympäristöihin.
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
D3
PresBioExtractSpp
Kaikkien kaupallisesti hyödynnettävien kalojen sekä äyriäisten ja nilviäisten populaatiot ovat turvallisten biologisten rajojen sisällä siten, että populaation ikä- ja kokojakauma kuvastaa kannan olevan hyvässä kunnossa.
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
D3C1
Kalastusteho ei minkään kaupallisen lajin kohdalla ylitä tasoa, jossa saavutetaan kestävä enimmäistuotto (MSY).. Kuha, siika, ahven: kantakohtainen kalastuskuolevuus eri ikäryhmissä (erityisesti kalastuksen kohdistuminen nuoriin ei-sukukypsiin kaloihin).. Niiden kalakantojen osuus kaikista säännöllisten kanta-arvioinnin kohteena olevista kalakannoista, joiden kalastus toteutuu MSY – periaatteen mukaisesti.. Silakka, kilohaili ja turska: indikaattorina kantakohtainen kalastuskuolevuus (F)..
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
D3C2
Kalakantojen luontainen lisääntymiskapasiteetti on kunnossa ja kutevia emokaloja on riittävästi turvaamaan kannan normaali lisääntyminen. Tarjolla olevien lisääntymisalueiden määrä on riittävä turvaamaan vaelluskalakantojen monimuotoisuus ja säilyminen ja kannat kestävät pyynnin ilman istutuksia.. Kuhan, siian ja ahvenen ammattikalastuksen yksikkösaaliit (Reproductive capacity of fish populations is secured). Lohi: nykyinen toteutunut vaelluspoikastuotanto suhteutettuna olemassa olevaan poikastuotantopotentiaaliin. Silakan ja kilohailin osakantojen kutukannan koko. Tornionjokeen ja Simojokeen nousevien lohien määrä.
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
D3C3
Kalakantojen rakenteessa ei ole merkittäviä poikkeamia tai muutostrendejä, jotka olisivat seurausta voimakkaasta, erityisesti pieniin tai suuriin yksilöihin kohdistuvasta kalastuspaineesta ja voisivat heikentää kantojen tuottoa. Kalat pääsevät pääsääntöisesti kutemaan ainakin kerran ennen kuin niihin kohdistuu voimakas kalastus.. Kutujokiin nousevien vaellussiikanaaraiden kokojakauma ja ikäkohtainen keskipituus Perämerellä. Tavoitteena on alkuvaiheessa saada laskevat trendit pysäytettyä.
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
D4/D1
OrganicCarbon
PresBioExtractSpp
PresBioIntroNIS
PresEnvEutrophi
PresInputCont
PresInputNut
PresPhyHydroCond
Kovien pohjien kasvi- ja selkärangattomien eläinlajien yhteisörakenne (elinvoimaisten pohjien populaatioiden tilan kvalitatiivinen indikaattori). Meren ravintoverkkojen kaikki tekijät, siltä osin kuin ne tunnetaan, esiintyvät tavanomaisessa runsaudessaan ja monimuotoisuudessaan ja tasolla, joka varmistaa lajien pitkän aikavälin runsauden ja niiden lisääntymiskapasiteetin täydellisen säilymisen. Pitkäikäisten pohjaeläinlajien kokojakaumat (esimerkiksi liejusimpukka Macoma balthica, kilkki Saduria entomon). Hyvässä tilassa lajit pystyy kasvamaan täysikokoisiksi ja kaikkia kokoluokkia esiintyy populaatiossa. Pohjaeläinyhteisöjen koostumus on tasapainoinen ja takaa energian siirtymisen ravintoverkon ylemmille tasoille..
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
D4C1
Ekosysteemin rakenne mahdollistaa kaikkien luontotyyppien ja niihin liittyvien toiminnallisten eliöryhmien esiintymisen ja toiminnallisten eliöryhmien monimuotoisuus on taattu.. Monivuotisten levälajien ja lyhytikäisten opportunististen lajien suhde.
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
D4C2
Ekosysteemin rakenne mahdollistaa kaikkien luontotyyppien ja niihin liittyvien toiminnallisten eliöryhmien esiintymisen ja toiminnallisten eliöryhmien monimuotoisuus on taattu.. Elinympäristöjä muodostavien lajien levinneisyysalue ja tila (HELCOM:ssa sovitut lajit). Kasvi- ja eläinplanktonyhteisöjen koostumus on tasapainoinen ja takaa energian siirtymisen ravintoverkon ylemmille tasoille.. Mean size total stock –indikaattori ("MSTS", keskikoko vs. kokonaismäärä) eläinplanktonyhteisölle: kuvastaa eläinplanktonin määrää ja rakennetta ja siten planktonsyöjäkalojen ravinnon määrää ja laatua. Monivuotisten levälajien ja lyhytikäisten opportunististen lajien suhde. Pii- ja panssarisiimalevien suhde. Sinilevien osuus kasviplanktonin kokonaisbiomassasta (kuvastaa sitä, kuinka suuri osa kasviplanktonbiomassasta on muodossa, joka on heikosti käyttökelpoista ravintona). Uhanalaisten luontotyyppien ja niihin liittyvien lajien määrä ml. kalakannat (välitavoitteena uhanalaisten kalakantojen ja lajien uhanalaisuuden väheneminen, lopullinen tavoite on uhanalaisuuden poistuminen).
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
D4C3
Kalakannat ovat terveitä ja tuottavia ja lajit esiintyvät tavanomaisissa runsauksissaan vallitsevien lämpötila- ja suolaisuusolojen puitteissa.. Särkikalojen (lähinnä särki, lahna, pasuri) runsaus rannikkovesissä.
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
D4C4
Hylkeiden (halli ja norppa) kunto (traanin paksuus, loiset). Pohjanlahden lohikantojen vaelluspoikasten kuolevuus meressä (post-smolttikuolevuus). Hallikantojen rakenne. Hallikuuttien määrä. Huippupetojen populaatiot ovat terveitä ja tuottavia.. Hylkeiden (halli ja norppa) laskentakannan koko ja kehitys pitkällä aikavälillä. Merikotkan lisääntymiskyky. Metsästettyjen hylkeiden (halli ja norppa) määrä. Petokalojen runsaus rannikkovesissä, perustuen ammattikalastuksen saalistilastoihin. Rannikon kaloja ravintonaan käyttävien lintulajien (riskilä, lapintiira ja merimetso) poikastuotanto. Silakkaa ja kilohailia ravintonaan käyttävien lintulajien (ruokki, etelänkiisla ja selkälokki) poikastuotanto. Simpukoita ravintonaan käyttävien lintulajien (haahka ja pilkkasiipi) poikastuotanto. Särkikalojen poistokalastuksen saalismäärät.
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
D5
Nutrients
OrganicCarbon
Oxygen
PresEnvEutrophi
PresInputNut
Ihmisen aiheuttama rehevöityminen, erityisesti sen haitalliset vaikutukset, kuten biologisen monimuotoisuuden häviäminen, ekosysteemien tilan huononeminen, haitalliset leväkukinnat ja merenpohjan hapenpuute, on minimoitu.
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
D5C1
Fosforin ja typen moolisuhteet. Fosforin, typen ja silikaatin pitoisuudet. Ihmistoiminnan seurauksena mereen joutuvien ravinteiden ja orgaanisen aineen määrä sekä niiden pitoisuudet vedessä ovat tasolla, joka ei aiheuta meriympäristössä suoria tai epäsuoria haitallisia vaikutuksia.. Orgaanisen hiilen määrä. Vuosittainen mereen pintavesistä päätyvä ravinnekuormitus (kokonaisfosfori, kokonaistyppi).
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
D5C2
a-klorofyllin pitoisuus pintavedessä.
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
D5C3
Sinilevä- ja panssarisiimaleväkukintojen määrä, lajisto ja laajuus.
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
D5C4
Näkösyvyys.
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
D5C5
Rakkolevävyöhykkeen kunto (rakkolevä-rihmaleväsuhde).
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
D5C6
Fykosyaniinin pitoisuus pintavedessä.
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
D5C7
Rakkolevävyöhykkeen ja punaleväyhteisöjen esiintymissyvyys.
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
D6/D1
PresBioIntroNIS
PresEnvEutrophi
PresInputCont
PresPhyDisturbSeabed
PresPhyLoss
Merenpohjan koskemattomuus on sellaisella tasolla, että ekosysteemien rakenne ja toiminnot on turvattu ja että etenkään pohjaekosysteemeihin ei kohdistu haitallisia vaikutuksia.
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
D6C1
Meriläjitysalueiden luonnontilaan palautumista kuvaava ennallistamisindeksi. Suoraan tai epäsuorasti merenpohjaan kohdistuvat ihmistoiminnan vaikutukset ovat sellaisella tasolla, että ekosysteemien rakenne ja toiminnot on turvattu ja etenkään pohjaekosysteemeihin ei kohdistu haitallisia vaikutuksia..
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
D6C2
Suoraan tai epäsuorasti merenpohjaan kohdistuvat ihmistoiminnan vaikutukset ovat sellaisella tasolla, että ekosysteemien rakenne ja toiminnot on turvattu ja etenkään pohjaekosysteemeihin ei kohdistu haitallisia vaikutuksia..
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
D6C3
Ihmistoiminnan aiheuttama kumulatiivinen vaikutus.
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
D6C4
Luontotyyppien jakautuma vastaa niiden luontaisia ominaisuuksia. Luontotyyppien pinta-ala Suomen merialueilla, käyttäen luontotyyppimäärityksissä EU:n EUNIS luokitusta, joka on kehitteillä HELCOM yhteistyönä. Myönnettyjen ympäristölupien määrä ja niihin sisältyvien ruoppausmassojen määrä.
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
D6C5
Luontotyypeille tyypillisten lajien ja yhteisöjen tila. Luontotyyppien tila vastaa niiden luontaisia ominaisuuksia. Merenpohjan geologista pysyvyyttä (fyysistä koskemattomuutta) kuvaava indeksi. Merikutuisen siian ja kampelan poikasten esiintyminen ja runsaus matalilla hiekkapohjilla. Pohjayhteisön toiminta ja lajien runsaus ja monimuotoisuus eivät vaarannu ja ne voivat taata tarvittavat ekosysteemipalvelut (ravinteiden ja hiilen kierto) ja toiminnan (ravinto, suoja ja lisääntyminen).. Rannikkoalueiden pohjayhteisöjen monimuotoisuutta ja herkkyyttä kuvaavaa BBI-indeksi.
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
D7
Mixing
pH
Salinity
Temperature
Hydrografisten olosuhteiden pysyvät muutokset eivät vaikuta haitallisesti meren ekosysteemeihin.
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
D7C1
Pysyvien hydrografisten muutosten vaikutus luontotyyppeihin. Vallitsevat hydrografiset (esim. suolaisuus, lämpötila, pH ja hydrodynamiikka) ihmistoiminnasta aiheutuvat muutokset eivät haittaa lajien, populaatioiden tai ekosysteemin toimintaa.. Veden kerrostuneisuus ja sen muutokset. Veden lämpötila ja sen muutokset. Veden suolapitoisuus ja sen muutokset.
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
D8
PresInputCont
Epäpuhtauksien pitoisuudet ovat tasoilla, jotka eivät johda pilaantumisvaikutuksiin.
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
D8C1
Haitallisten aineiden pitoisuudet eliöstössä tai vedessä ovat tasolla, joka ei aiheuta suoria tai epäsuoria haittavaikutuksia herkille meren eliöille tai ravintoverkon huipulla oleville lajeille.. Meriveden kokonaisöljypitoisuus. Orgaaniset tinayhdisteet vedessä ja kaloissa. Polybromatut difenyylieetterit kaloissa (Kongeneerit tri-BDE 28, tetra-BDE 47, penta-BDE 99 ja 100, heksa-BDE:t 153 ja 154, octaBDE, dekaBDE). Polyklooratut bifenyylit ja -dioksiinit sekä -furaanit kaloissaja (CB-kongeneerit 28, 52, 101, 118, 138, 153 ja 180, dioksiinit ja furaanit sekä dioksiinin kaltaiset PCB-yhdisteet). Radioaktiiviset aineet (cesium-137) vedessä ja kaloissa. Raskasmetallit (kadmium, elohopea ja lyijy kaloissa, nikkeli, lyijy, kadmium vedessä). Valvontalennoilla havaittujen öljypäästöjen lukumäärä.
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
D8C2
Kiislojen ja ruokkien sekä lapintiirojen joukkokuolemien esiintyminen. Epämuodostuneet alkiot katkoissa (lisääntymishäiriöt). Fykotoksiinit (peptidimaksamyrkyt nodulariini-R ja mikrokystiini-LR sekä hermomyrkylliset PST-yhdisteet kuten gonjautoksiinit ja saksitoksiini). Haitallisten aineiden pitoisuudet ovat tasolla, joka ei aiheuta haitallisia biologisia vaikutuksia yksilötasolla eikä millään ravintoverkon tasolla ja meren eliöstön terveys ei vaarannu. Haitallisia vaikutuksia ovat esimerkiksi välittömät myrkkyvaikutukset, elintoimintojen häiriintyminen ja sairaudet., yksilönkehityksen, lisääntymisen, kasvun ja käyttäytymisen häiriöt ja laajimmillaan eliöiden populaatioihin ulottuvat vaikutukset.. Hylkeiden lisääntymisterveydentila. Luvitetun toiminnan päästöt. Lysosomikalvon stabiilisuus kaloissa ja simpukoissa (yleinen stressi). Merikotkan lisääntymishäiriöt ja populaatiokoko. Pienten kalanpoikasten vaurioiden/epänormaalien yksilöiden osuus. Pilaantuneiden sedimenttien ruoppausmäärä. Sedimenttien toksisuustestit. Veden pH ja metallipitoisuus aluna-alueiden jokien suistoalueilla - vaikutukset kalanpoikasten selviytymiseen ja alueiden poikastuotantoon. Ympäristölaatunormidirektiivin tarkistamisen mukaiset yhdisteet. Öljyn, kemikaalien ja radioaktiivisten aineiden merikuljetusten määrät.
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
D8C3
Hylkeiden laskentakannan koko.
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
D8C4
Haitallisten aineiden pitoisuudet ovat tasolla, joka ei aiheuta haitallisia biologisia vaikutuksia yksilötasolla eikä millään ravintoverkon tasolla ja meren eliöstön terveys ei vaarannu. Haitallisia vaikutuksia ovat esimerkiksi välittömät myrkkyvaikutukset, elintoimintojen häiriintyminen ja sairaudet., yksilönkehityksen, lisääntymisen, kasvun ja käyttäytymisen häiriöt ja laajimmillaan eliöiden populaatioihin ulottuvat vaikutukset.. Hylkeiden laskentakannan koko.
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
D9
PresInputCont
Kalojen ja ihmisravintona käytettävien muiden merieliöiden epäpuhtaustasot eivät ylitä lainsäädännössä tai muissa asiaa koskevissa normeissa asetettuja tasoja.
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea
D9C1
Fykotoksiinit (peptidimyrkyt sekä PST- ja DST-yhdisteet) vallitsevassa matriisissa. Kalojen ja ihmisravintona käytettävien muiden meren antimien epäpuhtaustasot eivät ylitä yhteisön lainsäädännössä tai muissa asiaa koskevissa normeissa asetettuja tasoja.. Polyklooratut bifenyylit ja -dioksiinit sekä -furaanit kaloissa.
201211
Same as last reported determination
BAL-FI-RG-Baltic_Sea