FIFIVHA2VHA2Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 20152006-06-222006-06-222006-06-22Päivämäärä muodossa vuosi-kuukausi-päivä2007-06-21Päivämäärä muodossa vuosi-kuukausi-päivä2008-10-312009-12-101 Johdanto 1.1 Vesienhoitosuunnitelmien tarkoitus 1.2 Vesienhoitosuunnitelmien laatiminen 1.3 Vesienhoidon suunnittelun vaikuttavuus 1.4 Vesiensuojelun taustaa 2 Vesienhoitoon liittyvät ohjelmat ja suunnitelmat 2.1 Kansainvälinen yhteistyö ja sopimukset 2.2 Kansalliset ohjelmat ja suunnitelmat 2.3 Alueelliset ohjelmat ja suunnitelmat 3 Vesienhoitoalueen yleiskuvaus 3.1 Luonnonolot, maankäyttö ja asutus 3.2 Vesistöt ja rannikkovedet 3.3 Pohjavedet 3.4 Toimintaympäristön muutokset 3.5 Uudet hankkeet 4 Suunnitelmassa tarkasteltavat vedet 4.1 Suunnitelmassa tarkasteltavat pintavedet ja niiden tyypittely 4.2 Suunnitelmassa tarkasteltavat pohjavedet 5 Erityiset alueet 5.1 Yleistä 5.2 Talousveden ottoon käytettävät vedet 5.3 Elinympäristön tai lajien suojeluun määritellyt alueet 5.4 Uimavedet 6 Vesien tilaa heikentävä toiminta 6.1 Vesien kuormitus 6.2 Vesien säännöstely ja rakentaminen 6.3 Vesien tilaan vaikuttava vedenotto 6.4 Muu tilaa heikentävä toiminta 6.5 Yhteenveto järvien, jokien ja rannikkovesien ravinnekuormituksesta vesienhoitoalueella 6.6 Yhteenveto pohjavesien tilaa heikentävästä toiminnasta 7 Vedenkäytön taloudellinen analyysi 7.1 Vesien käyttötarkoitusten taloudellinen merkittävyys 7.2 Veden hankinnan ja tarpeen pitkän ajan ennusteet 7.3 Kustannusten kattamisen periaatteen huomioonottaminen vesihuollossa 7.4 Kustannustehokkaimmat yhdistelmät toimenpideohjelmia varten 8 Vesien seuranta 8.1 Järvien, jokien ja rannikkovesien tilan seuranta 8.2 Pohjavesien seuranta 9 Vesien tila 9.1 Pintavesien tilan arviointi 9.2 Pintavesien nykytila 9.3 Pohjavesien nykytila 10 Vesien tilatavoitteet ja parantamistarpeet 10.1 Pinta- ja pohjavesien ympäristötavoitteet 10.2 Erityisten alueiden tavoitteet 10.3 Pintavesien tilan parantamistarpeet 10.4 Pohjavesien tilan parantamistarpeet 11 Vesienhoidon toimenpiteet 11.1 Johdanto 11.2 Sektorikohtaiset toimenpiteet 11.3 Ehdotukset toimenpideyhdistelmiksi sekä arvio niiden vaikutuksista ja kustannuksista 11.4 Tavoitteiden saavuttaminen 12 Tietolähteet ja tiedonsaanti 13 Kansalaisten kuuleminen ja vaikutusmahdollisuudet 13.1 Yhteistyöryhmät 13.2 Kuulemiskierrokset 13.3 Alueelliset tilaisuudet 13.4 Yhteenveto esitetyistä lausunnoista ja mielipiteistä 13.5 Palautteen huomioonottaminen 14 Ympäristöselostus Sanasto Yhteystiedot Liite. Yhteenveto Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelle esitetyistä toimenpiteistä vuosille 2010-2015Vesienhoitoalueen alueellisten ympäristökeskusten toimialueille on perustettu yhteistyöryhmät, joihin on koottu mahdollisimman kattavasti alueen eri intressitahojen edustus. Yhteistyöryhmä tekee suunnittelun edetessä alueelliselle ympäristökeskukselle ehdotuksia vesienhoidon tavoitteista. Se seuraa, arvioi ja ennakoi vesien käyttöä, suojelua ja tilaa sekä näiden kehitystä alueella. Yhteistyöryhmä käsittelee sekä ehdotusta vesienhoitosuunnitelmaksi että sitä varten laadittuja selvityksiä ja ohjelmia ja ottaa niihin kantaa. Siten yhteistyöryhmä vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisia vesienhoitotoimia alueella tehdään. Yhteistyöryhmien tarkoituksena on myös edistää tiedonkulkua toimijoiden, viranomaisten ja sidosryhmien välillä. Yhteistyöryhmiin on perustettu useimmissa tapauksissa alatyöryhmiä erityiskysymysten vaatimaa alueellista yhteistyötä varten. Alatyöryhmätyöskentely on osoittautunut keskeisen tärkeäksi työtavaksi käytännön osallistuvan suunnittelun kannalta ja se on tarjonnut halukkaille sidosryhmille mahdollisuuden vaikuttaa suoraan erityisesti alueellisesti keskeisen toimenpideohjelman kokoamiseen. Yhteistyöryhmät ja alatyöryhmät ovat kokoontuneet useita kertoja toimenpideohjelmien valmistelun aikana. Sen lisäksi on järjestetty paikoitellen työkokouksia eri aiheisiin, kuten luokitteluun ja toimenpideohjelmien kokoamiseen liittyen. Vesienhoitoaluetasolla yhteistyöryhmille on järjestetty kaksi koulutustilaisuutta vuosina 2006 ja 2008. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen alueellisten yhteistyöryhmien kokoonpanot ja kokouspöytäkirjat on esitetty elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskusten Internetsivuilla.Valtioneuvosto teki 2006 periaatepäätöksen, jolla sisävesien, rannikkovesien ja pohjavesien suojelulle annettiin uudet valtakunnalliset suuntaviivat (Vesiensuojelun suuntaviivat 2015). Periaatepäätöksessä esitetään tavoitteet ja toimet vesien tilan parantamiseksi. Valtioneuvosto teki 2002 periaatepäätöksen toimista Itämeren suojelemiseksi eli Suomen Itämeren suojeluohjelman. Sen tavoitteena on muun muassa vähentää Itämeren rehevöitymistä sekä parantaa Itämeren luonnon ja vesialueiden tilaa. Öljy- ja kemikaalikuljetusten sekä vaarallisten aineiden aiheuttamia riskejä ja haittoja on vähennettävä. Ohjelmassa nimetään yli 30 keinoa tavoitteiden saavuttamiseksi. Päätös edellyttää toimia seuraavien 10 - 15 vuoden aikana sekä Suomessa että sen lähialueilla. Maatalouden ympäristöpolitiikka perustuu EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) periaatteisiin, joiden mukaisesti myös Suomessa toteutetaan maatalouden ympäristöohjelmaa. Ohjelma perustuu vapaaehtoisiin tilakohtaisiin sopimuksiin ja ympäristönhoidosta maksettavaan tukeen. Maatalouden vesiensuojelua rahoitetaan EU:n maatalouden ympäristötuesta ja kansallisesta maatalouden investointituesta. Vesienhoitoon mahdollisesti vaikuttavia kansallisen tason ohjelmia ja suunnitelmia on laadittu eri toimialoille. Näitä ovat esimerkiksi ilmastonmuutokseen kansallinen sopeutumisstrategia, Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ja tiehallinnon ympäristöohjelma vuosille 2006 - 2010. Alueelliset ympäristökeskukset ja niiden edeltäjät, vesi- ja ympäristöpiirit, ovat sidosryhmiensä kanssa laatineet vesiensuojelua, -käyttöä ja vesihuoltoa koskevia alueellisia yleissuunnitelmia ja vesistöalueen kehittämisohjelmia. Näiden suunnitelmien valmisteluun osallistuneet toimijat ovat sitoutuneet toteuttamaan suunnitelmien mukaisia toimia. Toimenpiteiden toteuttaminen on vielä osittain kesken ja suunnitelmissa sovitut asiat on otettava huomioon vesienhoitosuunnitelmia laadittaessa. Lisäksi on tehty alueellisia tulvasuojelusuunnitelmia, virtavesien ja järvien kunnostustarveselvityksiä, pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia sekä pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamiseen tähtääviä selvityksiä. Maakuntasuunnitelmat ja maakuntaohjelmat ovat keskeisiä myös vesiensuojelua koskevien tavoitteiden toteuttamisessa. Maakunnan liitot laativat yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa omaa aluettaan koskevan maakuntasuunnitelman, joka on maakunnan pitkän aikavälin strateginen suunnitelma. Maakuntasuunnitelmassa esitetään maakunnan tavoiteltu kehitys. Maakuntaohjelmassa määritellään toimenpiteet maakuntasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi, maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimmät hankkeet sekä arvio niiden rahoituksesta. Maakuntakaavassa puolestaan varataan alueet ympäristöriskejä aiheuttavalle teollisuudelle ja yritystoiminnalle. Maakuntasuunnitelma, maakuntakaava ja maakuntaohjelma muodostavat yhdessä maakunnan suunnittelun kokonaisuuden, joka tulee ottaa huomioon maakuntaa koskevia muita suunnitelmia, ohjelmia ja toimenpiteitä laadittaessa. Muita vesienhoitoon vaikuttavia ohjelmia ja suunnitelmia on laadittu eri toimialoille. Näitä ovat esimerkiksi alueelliset ympäristöohjelmat, peltoviljelyn suojavyöhykkeiden ja monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnitelmat, kalataloutta koskevat ohjelmat, alueelliset metsäohjelmat, maaseudun kehittämisohjelmat, maaseutusuunnitelmat sekä muut eri toimijoiden sektorikohtaiset alueelliset suunnitelmat. Lisäksi alueella on toteutettu ja toteutetaan lukuisa joukko erilaisiin kunnallisiin, ylikunnallisiin, maakunnallisiin, kansallisiin tai EU-rahoitteisiin suunnitelmiin ja ohjelmiin liittyviä hankkeita, joilla on merkitystä vesiensuojelussa. Tällaisia pääosin paikallisia hankkeita voivat olla esimerkiksi vesistöjen kunnostushankkeet, vesihuollon kehittämissuunnitelmat, pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat sekä kalastusalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmat.Suunnittelun aikana järjestettiin kolme kuulemiskierrosta, joiden yhteydessä pyydettiin lausunnot keskeisiltä vesienhoitoon liittuviltä organisaatioilta. Lisäksi järjestettiin yleisötilaisuuksia.Kuulemiskierroksista on tiedotettu suunnittelualueen lehdistössä kuntien ilmoitustauluilla ja ympäristöhallinnon internetsivuilla. Kuulemisasiakirjat ovat myös olleet nähtävillä kunnissa useimpien kuntien pääkirjastoissa ja alueellisten ympäristökeskusten internetsivuilla. Kansalaisten kuulemisen lisäksi pyydettiin kullakin kuulemiskierroksella kirjalliset lausunnot vesienhoitoalueen alueellisten ympäristökeskusten toimialueen keskeisiltä viranomaisilta ja muilta vesienhoitoon liittyviltä organisaatioilta.Ensimmäinen kuuleminen järjestettiin 22.6.- 22.12.2006 vesienhoidon suunnittelun työohjelmasta siinä esitetystä aikataulusta sekä osallistumisesta. Toisella kuulemiskierroksella 21.6.2007 - 21.12.2007 palautetta pyydettiin vesienhoidon keskeisiä kysymyksiä käsitelleestä yhteenvedosta. Kuuleminen vesienhoitosuunnitelmaehdotuksista oli 31.10.2008 - 30.4.2009.Kuulemiskierrosten kuulemisaineistot olivat nähtävillä alueellisissa ympäristökeskuksissa ympäristöhallinnon internet-sivuilla (www.ymparisto.fi/vesienhoito) sekä useimpien kuntien pääkirjastoissa.Vesienhoitosuunnitelman laadinnasta on toimeenpantu vesienhoidon järjestämislain mukaisesti kolme kuulemiskierrosta. Kuuleminen koskee koko Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoaluetta ja se on järjestetty samanaikaisesti kunkin alueellisen ympäristökeskuksen toimialueella. Ensimmäinen kuuleminen järjestettiin 22.6. - 22.12.2006 vesienhoidon suunnittelun työohjelmasta siinä esitetystä aikataulusta sekä osallistumismenettelyistä. Tarkoituksena oli koota palautetta suunnittelujärjestelmän kehittämiseksi siten että se toimisi mahdollisimman hyvin. Jatkotyön pohjaksi kerättiin samalla tietoja merkittävistä vesienhoitoon liittyvistä ongelmista ja kehittämistarpeista. Ensimmäisestä kuulemisesta saatuja näkemyksiä käytettiin hyväksi toisella kuulemiskierroksella 21.6. - 21.12.2007.Kahden ensimmäisen kuulemiskierroksen lausunnoissa ja kannanotoissa annettiin palautetta siitä mihin asioihin vesienhoidon suunnittelussa tulisi painottua nykyistä enemmän. Moni palautteen antaja kiinnitti huomiota siihen miten yleisen tason suunnittelu jättää paikallisen tason ongelmat huomioimatta. Suunnittelun aikataulu todettiin useissa lausunnossa hyvin kireäksi ja erityisesti toimenpideohjelmien huolelliselle laatimiselle toivottiin lisää aikaa. Palautetta saatiin myös käytännön toimenpiteistä ja niiden rahoitusmahdollisuuksista sekä neuvonnan ja tiedonvälityksen tehostamismahdollisuuksista. Kolmannen ehdotusta vesienhoitosuunnitelmaksi koskevan kuulemiskierroksen palautteen mukaan esitetyt puutteet koskivat erityisesti seuraavia aiheita: • vesien luokittelun ja seurannan puutteet • vesien tilaan vaikuttavien tekijöiden ja kuormitusarvioinnin tiedon puutteet • toimenpiteiden kustannusten arvioinnin puutteet • tarkastelun puutteet etenkin pienten vesien osalta ja suunnitelman yleispiirteisyys • linjausongelmat voimakkaasti muutetuissa vesissä • toimenpiteiden toteutusvastuu ja rahoitus. Kuulemispalautteen perusteella on tehty seuraavat merkittävimmät tarkistukset: • vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelmien suhdetta on kuvattu tarkemmin • lisääntyvän turvetuotannon vaikutuksia huomioitu • sisäisen kuormituksen tarkastelua on laajennettu • rannikkoalueen yhdyskuntajätevesien typenpoistotasoa koskeva esitys on tarkistettu • vesienhoitosuunnitelmaan on tehty lisäksi useita pienempiä konkreettisia sektorikohtaisia tarkistuksia ja selvennyksiä etenkin metsätalouteen liikenteeseen ja vesiluonnon suojeluun • vesienhoitosuunnitelman tekstiä on tarkistettu ja ajantasaistettu kauttaaltaan.Suunnitelma tarkistetaan kuuden vuoden välein, seuraavan kerran vuonna 2015. Ympäristöministeriö ohjaa ja koordinoi tarkistusprosessia valtakunnan tasolla.FIVHA21 Point Source1461.1.1 Point - UWWT_2000-99991.1.2 Point - UWWT_10000-99991.1.3 Point - UWWT_15000-99991.1.4 Point - UWWT_150000-99991.1.5 Point - UWWT_150000PLUS-99991.3 Point - IPPC plants (EPRTR)-99991.5 Point - Other-99992.1 Diffuse - Urban run off2.2 Diffuse - Agricultural2.4 Diffuse - Abandoned industrial sites2.5 Diffuse - Releases from facilities not connected to sewerage network2.6 Diffuse - Other4.2 FlowMorph - Hydroelectric dam4.3 FlowMorph - Water supply reservoir4.5 FlowMorph - Water Flow Regulation4.6 FlowMorph - Diversions4.7 FlowMorph - Locks4.8 FlowMorph - Weirs5.1 RiverManagement - Physical alteration of channel5.2 RiverManagement - Engineering activities5.5 RiverManagement - Land infrastructure6.1 TRACManagement - Estuarine/coastal dredging6.2 TRACManagement - Marine constructions6.3 TRACManagement - Land reclamation7.1 OtherMorph - Barriers8.10 OtherPressures- Other1.1 Point - Contaminated Sites1.2 Point - Waste Disposal Sites1.6 Point - Other2.1 Diffuse - Agriculture2.2 Diffuse - Non-sewered Population2.3 Diffuse - Urban Land Use2.4 Diffuse - Other3.2 Abstraction - Public Water Supply5.1 Saltwater intrusion6 Other Pressures33 Abstraction3516m32000-2008YUimavesidirektiivin vaatimukset on sisällytetty huhtikuun 2008 alussa voimaan tulleeseen sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen 177/2008. Asetus koskee suuria yleisiä uimarantoja, ns. EU-uimarantoja, joilla arvioidaan käyvän uimakauden aikana vähintään 100 uimaria päivässä. Asetuksen tavoitteena on uimareiden terveyden suojelu ennalta tehtävien ja uimakauden aikana tehtävien toimenpiteiden avulla. Vesipuitedirektiivin nojalla kerättyjä seurantatietoja tullaan hyödyntämään uimavesiprofiilien laadinnassa kartoitettaessa uimaveden laatuun vaikuttavia tekijöitä.YLintu- ja luontodirektiivi on toimeenpantu Suomessa luonnonsuojelulain 1096/1996 ja luonnonsuojeluasetuksen 160/1997 nojalla. Suomessa on 1857 Natura 2000 -verkostoon kuuluvaa aluetta. Verkoston pinta-ala on noin viisi miljoonaa hehtaaria. Tästä noin kolme neljäsosaa, eli noin 3,6 miljoonaa hehtaaria, on maa-alueita. Lintudirektiivin mukaisesti ilmoitettuja SPA-alueita on 468. Niiden pinta-ala on noin 3,1 miljoonaa hehtaaria, mikä vastaa noin 9 prosenttia Suomen kokonaispinta-alasta. SCI- ja SPA-alueet ovat osin päällekkäisiä.YSuomessa talousveden laatua ja valvontaa koskevat velvoitteet on sisällytetty sosiaali- ja terveysministeriön asetuksiin 461/2000 ja 401/2001. Asetusta 461/2000 sovelletaan talousveteen, jota toimitetaan vähintään 10 m3 päivässä taikka vähintään 50 henkilön tarpeisiin. Asetuksessa on huomioitu vuonna 1998 voimaan tulleen neuvoston direktiivin 98/83/EY vaatimukset. Asetus sisältää sitovia, terveysperusteisia laatuvaatimuksia ja talousveden käyttökelpoisuuteen perustuvia laatusuosituksia. Pienten yksiköiden talousveden laatua valvotaan vuonna 2001 annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (401/2001) mukaisesti. Suurten talousvettä toimittavien laitosten valvontaan ja laatuun liittyvät tiedot on raportoitu Euroopan komissiolle. Näiden laitosten toimittaman talousveden laatua valvotaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 461/2000 mukaan.YSeveso-direktiivi on toimeenpantu lailla vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) ja asetuksella vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (59/1999). Maankäytön suunnittelun osalta Seveso-direktiivin vaatimukset on otettu huomioon maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999). Laissa ja valtakunnallisissa alueidenkäytön tavoitteissa on asetettu velvoite suojaetäisyyksien huomioon ottamisesta maankäytön suunnittelussa suuronnettomuusvaarallisten laitosten ympäristössä.YDirektiivi velvoitteet on toimeenpantu lailla ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 468/1994 sekä valtioneuvoston asetuksella ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 713/2006. Suunnitelmia koskeva ympäristövaikutusten arviointi on tehty noudattaen SOVA-lain (laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista, 200/2005) mukaista menettelyä. Lakia ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) sovelletaan hankkeisiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä sisältää ne hankkeet, joihin on aina sovellettava YVA-menettelyä. YVA-menettelyä voidaan lisäksi soveltaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksellä yksittäistapauksissa hankkeisiin, joilla on todennäköisesti merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. SOVA-lain mukaista menettelyä varten laadittiin kansallinen ohjeistus "Ympäristövaikutusten arviointi vesienhoidossa". Ympäristöselostus on julkaistu vesienhoitosuunnitelmassa erillisenä lukuna.YPuhdistamolietedirektiivi on toimeenpantu valtioneuvoston päätöksellä 282/1994 puhdistamolietteen käytöstä maataloudessa sekä maa- ja metsätalousministeriön asetuksella lannoitevalmisteista asetus nro 12/07, 13.2.2007.YYhdyskuntajätevesidirektiivi on Suomessa toimeenpantu ympäristönsuojelulain (86/2000) ja vesihuoltolain (119/2001) nojalla annetulla valtioneuvoston asetuksella yhdyskuntajätevesistä (888/2006).YSuomessa kasvinsuojelutuotedirektiivi on toimeenpantu kasvinsuojeluaineista annetulla lailla (1259/2006). Kasvinsuojeluainelain säännöksistä on annettu tarkempia määräyksiä maa- ja metsätalousministeriön asetuksilla: asetus kasvinsuojeluaineita koskevasta kirjanpidosta sekä markkinoille saatettujen kasvinsuojeluaineiden määrän ilmoittamisesta (MMMa16/07); asetus kasvinsuojeluaineen hyväksymisen hakemisesta ja hyväksymisestä sekä niihin liittyvistä menettelyistä (MMMa 57/07); asetus kasvinsuojeluaineen myyntipäällykseen tehtävistä merkinnöistä (MMMa 58/07); asetus kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevasta tutkinnosta, tarkastuksia suorittavien laitosten hyväksymisestä sekä koe- ja tutkimustoiminnasta (MMMa 59/07) sekä asetus kasvinsuojeluaineen lentolevityksestä (MMMa 60/07).YNitraattidirektiivi on toimeenpantu valtioneuvoston asetuksella maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Asetus on annettu ympäristönsuojelulain 11 §:n nojalla ja se sisältää sekä määräyksiä että suosituksia, jotka kattavat nitraattidirektiivin edellyttämät hyvän maatalouskäytännön ohjeet.YLintu- ja luontodirektiivi on toimeenpantu Suomessa luonnonsuojelulain 1096/1996 ja luonnonsuojeluasetuksen 160/1997 nojalla. Suomessa on 1857 Natura 2000 -verkostoon kuuluvaa aluetta. Verkoston pinta-ala on noin viisi miljoonaa hehtaaria. Tästä noin kolme neljäsosaa, eli noin 3,6 miljoonaa hehtaaria, on maa-alueita. Luontodirektiivin mukaisia SCI-alueita on 1713. Niiden pinta-ala on noin 4,8 miljoonaa hehtaaria, mikä vastaa noin 14 prosenttia Suomen kokonaispinta-alasta. SCI- ja SPA-alueet ovat osin päällekkäisiä.YIPPC-direktiivi on toimeenpantu ympäristönsuojelulailla (86/2000) ja ympäristönsuojeluasetuksella (169/2000).YMember StateVesihuollon maksujen yleiset perusteet määritellään vesihuoltolain (119/2001) 18 §:ssä ja perittävät maksut 19 §:ssä. Maksujen lähtökohtana on, että ne kattavat vesihuoltolaitosten investoinnit, käyttö- ja ylläpitokustannukset sekä hallintokustannukset ja että hinnoittelumekanismi sisältää aiheuttamisperiaatteen. Sääntelyn tavoitteena on, että maksut vastaavat mahdollisimman hyvin vesihuollon todellisia kustannuksia, mikä osaltaan turvaa vesihuoltolaitosten toimintaedellytykset.descYMember StateYmpäristönsuojelulain (86/2000) mukaiset jätevesien puhdistusvaatimukset ovat vaativia. Niillä on suuri merkitys vesien tilan kannalta ja ne ohjaavat myös säästävään vedenkäyttöön. Hydromorfologiset vaikutukset ja niihin liittyvät korvaukset ja kompensaatiot kuten vesivoiman tuotanto käsitellään yleensä vesilain (264/1961) mukaisessa menettelyssä, jossa otetaan huomioon myös ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaiset määräykset. Lainsäädäntöä on kehitetty viime vuosina niin, että luonnon ympäristölle aiheutuvia haittoja voitaisiin ehkäistä.YMember StateYmpäristönsuojelulaissa (86/2000) on pohjaveden pilaamiskielto. Vesilaki (264/1961) ja ympäristönsuojelulaki (86/2000) edellyttävät suojavyöhykkeitä ja -alueita pohjavedenottoalueiden läheisyyteen. Pintavesissä suojaustarve otetaan huomioon ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisessa lupaharkinnassa.YMember StateVedenottoon vaaditaan vesilain (264/1961) mukainen lupa.YMember StateVeden imeytykseen ja tekopohjaveden muodostamiseen vaaditaan vesilain (264/1961) mukainen lupa.YMember StatePistekuormituspäästöjä säädellään ympäristönsuojelulailla (86/2000), ympäristönsuojeluasetuksella (169/2000) sekä valtioneuvoston asetuksella vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006).YMember StateTalousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla säädetään valtioneuvoston asetuksella (542/2003). Asetuksessa määritellään vähimmäisvaatimukset jätevesien puhdistuksesta, jätevesijärjestelmien suunnittelusta ja rakentamisesta sekä käytöstä ja huollosta. YMember StateHydromorfologiset vaikutukset ja niihin liittyvät korvaukset ja kompensaatiot käsitellään yleensä vesilain (264/1961) mukaisessa menettelyssä, jossa otetaan huomioon myös ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaiset määräykset. Lainsäädäntöä on kehitetty viime vuosina niin, että luonnon ympäristölle aiheutuvia haittoja voitaisiin ehkäistä.YMember StateTiettyjen aineiden päästökiellosta pohjavesiin säädetään ympäristönsuojelulain (86/2000) 8 §:n sekä valtioneuvoston asetuksen vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) 4a §:n nojalla.YMember StateVesipuitedirektiivin mukaisten prioriteettiaineiden ja muiden vesiympäristölle haitallisten aineiden päästöistä vesiin ja ympäristönlaatunormeista säädetään valtioneuvoston asetuksella vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006).YMember StatePilaavien aineiden päästöjen estämiseksi tai onnettomuuksista aiheutuneen pilaantumisen ehkäisemiseksi ja/tai vähentämiseksi tarpeellisista toimista on säädetty ympäristönsuojelulailla (86/2000).FIVHA21 Point Source19.6282.9330.00011.922NSW1.1.1 Point - UWWT_2000O3O49O5O50O51O6O8V166V167BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW1.1.2 Point - UWWT_10000O3O49O5O50O51O6O8V166V167BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW1.1.3 Point - UWWT_15000O3O49O5O50O51O6O8V166V167BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW1.1.4 Point - UWWT_150000O3O49O5O50O51O6O8V166V167BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW1.1.5 Point - UWWT_150000PLUSO3O49O5O50O51O6O8V166V167BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW1.2 Point - Storm OverflowsO3O5O6V166V167BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW1.3 Point - IPPC plants (EPRTR)O49O50O51BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW1.4 Point - Non IPPCO49O50O51BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW1.5 Point - OtherO49O50O51O57O58O60O61O62V153BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW1.5 Point - OtherO49O50O51O57O58O60O61O62V153BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW1.5 Point - OtherO49O50O51O57O58O60O61O62V153BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW1.5 Point - OtherO49O50O51O57O58O60O61O62V153BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW1.5 Point - OtherO49O50O51O57O58O60O61O62V153BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW1.5 Point - OtherO49O50O51O57O58O60O61O62V153BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. 2 Diffuse Source61.17318.7610.000100.000NSW2.1 Diffuse - Urban run offO4BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW2.2 Diffuse - AgriculturalO13O14O15O16O18O22O24V10V102V104V11V110V12V13V154V17V9BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW2.5 Diffuse - Releases from facilities not connected to sewerage networkO12O3O5V97BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW2.6 Diffuse - OtherO25O26O27O28O29O30O31O32O34O76V155V156V157V159V21V23V73BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW2.6 Diffuse - OtherO25O26O27O28O29O30O31O32O34O76V155V156V157V159V21V23V73BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW2.6 Diffuse - OtherO25O26O27O28O29O30O31O32O34O76V155V156V157V159V21V23V73BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. 3 Water Abstraction0.0000.0000.0000.000Y4 Water flow regulations and morphological alterations of surface water15.5220.7820.0000.177NSW4.2 FlowMorph - Hydroelectric damO35V177BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW4.3 FlowMorph - Water supply reservoirO35V177BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW4.4 FlowMorph - Flood defence damsO35V177BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW4.7 FlowMorph - LocksO35V177BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW4.8 FlowMorph - WeirsO35V177BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW4.5 FlowMorph - Water Flow RegulationO42V61BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. 5 River management20.8680.4950.0001.276NSW5.1 RiverManagement - Physical alteration of channelO44O46V178V179BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW5.2 RiverManagement - Engineering activitiesO44O46BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW5.3 RiverManagement - Agricultural enhancementO36O44O46V179BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW5.4 RiverManagement - Fisheries enhancementO44O46BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW5.5 RiverManagement - Land infrastructureO44O46BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. 6 Transitional and coastal water management0.0000.0850.0003.751NSW6.1 TRACManagement - Estuarine/coastal dredgingO38V175BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW6.2 TRACManagement - Marine constructionsV175BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW6.3 TRACManagement - Land reclamationV175BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. 7 Other morphological alterations2.9220.3010.0000.000NSW7.1 OtherMorph - BarriersO35V177BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. 8 Other Pressures9.5574.8690.00095.756NSW8.10 OtherPressures- OtherO36V173V174V179BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW8.8 OtherPressures - Climate changeO22O42BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW8.9 OtherPressures - Land drainageO36V179BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW8.10 OtherPressures- OtherO36V173V174V179BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW8.10 OtherPressures- OtherO36V173V174V179BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW8.10 OtherPressures- OtherO36V173V174V179BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. O12EDUCATIONALLisätään haja-asutuksen jätevesihuollon neuvontaa sekä parannetaan tietopohjaa ja ohjaustaLisätään haja-asutuksen jätevesihuoltoon liittyvää neuvontaa sekä parannetaan sen tietopohjaa ja ohjaustaNational-O13ADMINECONOMICNEGOTIATEDTehostetaan ympäristötuen toimenpiteitä ja parannetaan erityistukisopimusten kohdentumistaVuonna 2012 tehostetaan maatalouden ympäristötuen toimenpiteitä kohdentamalla niitä nykyistä paremmin alueellisesti ja vesiensuojelullisin perustein riskiherkimmille alueille muun muassa ravinnetaseiden avulla sekä tarkistamalla perus- ja lisätoimenpiteiden ehtoja. Parannetaan erityistukisopimusten vesiensuojelullista kohdentumista.National-O14ADMINECONOMICNEGOTIATEDUusia maatalouden ympäristötuen toimenpiteitä kohdennetaan kaikkein kuormittavimmille peltoalueilleVuonna 2014 alkavista uusista maatalouden ympäristötuen vesiensuojelutoimenpiteistä valtaosa kohdennetaan maantieteellisesti ja tilatasolla kaikkein kuormittavimmille peltoalueille ja -lohkoille.National-O15ADMINECONOMICNEGOTIATEDMaatalouden investointitukia ohjataan edistämään kotieläintalouden vesiensuojeluaMaatalouden investointitukien suunnittelussa otetaan huomioon myös vesiensuojelun tavoitteet ja ohjataan investointitukia uusiin kotieläintalouden vesiensuojelua edistäviin sekä maan rakenteen parantamiseen tähtääviin toimiin.National-O16ECONOMICSelvitetään VPD -tuen (artikla 38) käyttöönottoa 2014 alkavalla ohjelmakaudellaSelvitetään neuvoston maaseudun kehittämisasetuksen mahdollistaman VPD -tuen (artikla 38) käyttöönottoa 2014 alkavalla ohjelmakaudella.National-O18EDUCATIONALEdistetään tilakohtaista neuvontaa karja- ja hevostiloille ja erikoiskasviviljelijöilleEdistetään tilakohtaista neuvontaa ja koulutusta erityisesti karjatiloille, erikoiskasviviljelijöille ja hevostiloille.National-O20RESEARCHPohjavesialueiden hydrogeologiset tutkimukset maatalousvaltaisilla pohjavesialueillaToteutetaan pohjavesialueiden hydrogeologisia lisätutkimuksia ja rakenneselvityksiä.NationalToimenpide on tyypiltään yleinen, eikä sillä vaikuteta suoraan tiettyyn paineeseenO22RESEARCHSelvitetään ilmastomuutoksen vaikutuksia maatalouden kuormitukseen ja siihen sopeutumistaSelvitetään ilmastomuutoksen vaikutuksia maatalouden kuormitukseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumista.National-O24RESEARCHArvioidaan maatalouden ravinnekuormituksen vähentämistoimien taloudellisia vaikutuksiaArvioidaan maatalouden ravinnekuormituksen vähentämistoimien ja -keinojen taloudellisia vaikutuksia, kustannustehokkuutta ja hyötyjä.National-O25PRACTICEPäivitetään yhtenäiset metsätalouden ympäristön- ja vesiensuojeluohjeetPäivitetään yhtenäiset metsätalouden ympäristön- ja vesiensuojeluohjeet, joita sovelletaan yksityisten, valtion, yhtiöiden ja yhteisöjen metsiin.National-O26PRACTICEKehitetään turvemaiden metsänuudistamista koskevia vesiensuojeluohjeistoja ja -menetelmiä.Kehitetään turvemaiden metsänuudistamista koskevia vesiensuojeluohjeistoja ja -menetelmiä.National-O27ADMINLaaditaan kunnostusojitushankkeita varten valtakunnalliset ilmoitus- ja lausuntomenettelyohjeetLaaditaan kunnostusojitushankkeita varten valtakunnalliset ilmoitus- ja lausuntomenettelyohjeet, joihin sisältyvät vesilakiin mahdollisesti lisättävä ilmoitusvelvollisuus sekä hallinnollinen menettelymalli uusjakotoimituksia varten.National-O28PRACTICEKehitetään metsäsertifiointia ottamaan huomioon metsätalouden vesiensuojeluohjeetKehitetään metsäsertifiointia, jossa otetaan huomioon käytössä olevat metsätalouden vesiensuojeluohjeet.National-O29PRACTICEKehitetään valtakunnallinen metsätalouden toimenpiteiden laadunvarmennus- ja omavalvontamalliKehitetään valtakunnallinen metsätalouden toimenpiteiden laadunvarmennus- ja omavalvontamalli toimijoille.National-O3ECONOMICEdistetään yhdyskuntien ja haja-asutuksen vesihuoltoa ja siirtoviemärihankkeita.Edistetään yhdyskuntien ja haja-asutuksen vesihuoltoa ja siirtoviemärihankkeita julkisella/valtion rahoituksella käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa.National-O30ECONOMICHuolehditaan luonnonhoitohankkeiden riittävästä rahoituksestaHuolehditaan luonnonhoitohankkeiden riittävästä rahoituksesta.National-O31RESEARCHLisätään valuma-aluetason suunnittelua metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteiden edistämiseksiLisätään ja kehitetään edelleen valuma-aluetason suunnittelua vesiensuojelutoimenpiteiden edistämiseksi erityisesti ongelma-alueilla.National-O32RESEARCHLaaditaan pintavalutuskenttien ja kosteikkojen yleissuunnitelmia metsätalousalueilleLaaditaan pintavalutuskenttien ja kosteikkojen yleissuunnitelmia metsätalouden vesiensuojelun kannalta keskeisille alueille, erityisesti kunnostusojitustoiminnan painopistealueille.National-O34EDUCATIONALKoulutetaan metsätalouden toimijoita ohjeistusten ja suositusten käytännön toteuttamiseksiKoulutetaan ja neuvotaan metsätalouden toimijoita ohjeistusten ja suositusten käytännön toteuttamiseksi.National-O35ADMINLaaditaan ja käynnistetään kansallinen kalatiestrategiaLaaditaan ja käynnistetään kansallinen kalatiestrategia.National-O36ADMINLaaditaan ja käynnistetään pienvesien ennallistamisohjelmaLaaditaan ja käynnistetään pienvesien ennallistamisohjelma.National-O38LEGALPRACTICESelkeytetään pienruoppausten ohjeistusta ja yhtenäistetään lupakäytäntöjäSelkeytetään pienruoppausten ohjeistusta ja yhtenäistetään lupakäytäntöjä.National-O4RESEARCHParannetaan hulevesien hallintaa ja käsittelyä.Parannetaan hulevesien hallintaa ja käsittelyä.National-O42RESEARCHSäännöstelyjä kehitetään ottaen huomioon vesienhoidon ja tulvariskien hallinnan tarpeetSäännöstelyjä kehitetään ottaen huomioon vesienhoidon tavoitteet, ilmastonmuutos ja koko vesistöalueen tulvariskien hallinnan tarpeet.National-O44ECONOMICAktivoidaan omaehtoista vesistöjen kunnostustoimintaaOtetaan käyttöön uusia rahoitusinstrumentteja ja toimintamalleja yksityisen ja julkisen rahoituksen yhdistämiseksi vesistöjen tilan parantamisessa. Aktivoidaan omaehtoista vesistöjen kunnostustoimintaa.National-O46RESEARCHKehitetään kunnostusmenetelmien vaikuttavuuden, tehokkuuden ja pysyvyyden seurantaaKehitetään kunnostusmenetelmiä ja eri menetelmien vaikuttavuuden, tehokkuuden ja pysyvyyden seurantaa.National-O49PRACTICEKehitetään tiedonvaihtoa parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta.Kehitetään tiedonvaihtoa parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta.National-O5ADMINEdistetään maankäytön, vesihuollon suunnittelun ja rakentamisen yhteensovittamista.Edistetään maankäytön, vesihuollon suunnittelun ja rakentamisen yhteensovittamista.National-O50ADMINKehitetään valvontaviranomaisten yhteistyötä ja yhtenäistetään menettelytapojaKehitetään työterveydestä, kemikaaliturvallisuudesta ja ympäristönsuojelusta vastaavien valvontaviranomaisten yhteistyötä ja yhtenäistetään menettelytapoja.National-O51EMISSIONTeollisuuden haitalliset päästöjen ympäristölupamenettelyTunnistetaan vesiympäristölle haitallisten aineiden päästöt ja vähennetään niitä ympäristölupamenettelyn avulla.National-O57ADMINUuden turvetuotannon ohjaaminen alueille, joilla vaikutus vesien tilaan on mahdollisimman vähäinenPyritään ohjaamaan uusi turvetuotanto alueille, joissa se aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa vesien tilalle. Uusia turvetuotantoalueita ei sijoiteta pohjavesialueille eikä vesistöjen tai suojelualueiden vaikutusalueiden välittömään läheisyyteen.National-O58ADMINOhjataan uusien turvetuotantoalueiden sijoittumista esim. jo ojitetuille soille.Ohjataan uusien turvetuotantoalueiden sijoittumista jo ojitetuille tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille soille, tuotannossa olevien alueiden yhteyteen tai käytöstä poistuneille turvepelloille.National-O6ADMINPäivitetään kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmia.Päivitetään kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmia.National-O60RESEARCHVähennetään turvetuotannon vesistövaikutuksia valuma-aluekohtaisella suunnittelulla.Vähennetään turvetuotannon vesistövaikutuksia valuma-aluekohtaisella suunnittelulla.National-O61RESEARCHKehitetään uusia ja erityisesti ympärivuotisesti toimivia vesiensuojelumenetelmiä.Kehitetään uusia ja erityisesti ympärivuotisesti toimivia vesiensuojelumenetelmiä.National-O62RESEARCHSelvitetään ja parannetaan kasvillisuuskenttien tehoa.Selvitetään ja parannetaan kasvillisuuskenttien tehoa.National-O76RESEARCHParannetaan tietopohjaa haitallisten aineiden esiintymisestä, käyttäytymisestä ja vaikutuksista.Parannetaan tietopohjaa haitallisten aineiden esiintymisestä, käyttäytymisestä ja vaikutuksista.National-O8PRACTICEEdistetään jätevesilietteen käsittelyn, käytön ja loppusijoituksen hyvien käytäntöjen käyttöönottoaEdistetään jätevesilietteen käsittelyn, käytön ja loppusijoituksen hyvien käytäntöjen käyttöönottoa.National-O81ECONOMICPRACTICEEdistetään pohjavesien suojelusuunnitelmien laatimista, tarkistamista ja toteutusta.Edistetään pohjavesien suojelusuunnitelmien laatimista, tarkistamista ja toteutusta.NationalToimenpide on tyypiltään yleinen, eikä sillä vaikuteta suoraan tiettyyn paineeseenO82LEGALECONOMICPRACTICEEdistetään PIMAalueiden arviointia ja kunnostamista, laaditaan ohjeita ja kehitetään rahoituskeinojaEdistetään pilaantuneiden alueiden ja pohjaveden kunnostustarpeen arviointia ja kunnostamista sekä laaditaan ohjeita ja kehitetään rahoituskeinoja.NationalToimenpide on tyypiltään yleinen, eikä sillä vaikuteta suoraan tiettyyn paineeseenO83ADMINPRACTICEEdistetään pohjaveden suojelua maankäytön suunnittelulla sekä neuvonnan ja koulutuksen avulla.Edistetään pohjaveden suojelua maankäytön suunnittelulla sekä neuvonnan ja koulutuksen avulla.NationalToimenpide on tyypiltään yleinen, eikä sillä vaikuteta suoraan tiettyyn paineeseenO84LEGALPRACTICELainsäädännön kehittäminen; kartoitus ja luokitus, suojelusuunnitelmat ja raakaveden tarkkailuLainsäädännön kehittämisessä otetaan huomioon pohjavesialueiden kartoitukseen ja luokitukseen liittyvät seikat, suojelusuunnitelmien rooli ja raakaveden tarkkailuvelvoitteet.NationalToimenpide on tyypiltään yleinen, eikä sillä vaikuteta suoraan tiettyyn paineeseenO85RESEARCHEdistetään hydrogeol. tutkimuksia, haitallisten aineiden kartoitusta, seurantaa ja valvontaaEdistetään pohjavesialueiden hydrogeologisia tutkimuksia, vaarallisten ja haitallisten aineiden esiintymisen kartoitusta ja vaikutusten tutkimusta sekä kehitetään pohjaveden seurantaa ja valvontaa.NationalToimenpide on tyypiltään yleinen, eikä sillä vaikuteta suoraan tiettyyn paineeseenO86RESEARCHPohjavesialueiden hydrogeologiset tutkimuksetToteutetaan pohjavesialueiden hydrogeologisia lisätutkimuksia ja rakenneselvityksiä.NationalToimenpide on tyypiltään yleinen, eikä sillä vaikuteta suoraan tiettyyn paineeseenO87ECONOMICRESEARCHEdistetään vanhojen maanottoalueiden kartoitusta sekä niiden kunnostuksen suunnittelua ja toteutustaEdistetään vanhojen maanottoalueiden kartoitusta sekä niiden kunnostuksen suunnittelua ja toteutusta.NationalToimenpide on tyypiltään yleinen, eikä sillä vaikuteta suoraan tiettyyn paineeseenO88ECONOMICPRACTICERESEARCHEdistetään kalliokiviaineksen ja korvaavien materiaalien käyttöä.Edistetään kalliokiviaineksen ja korvaavien materiaalien käyttöä.NationalToimenpide on tyypiltään yleinen, eikä sillä vaikuteta suoraan tiettyyn paineeseenO89RESEARCHKartoitetaan ja vähennetään liikenteen aiheuttamia pohjavesiriskejä.Kartoitetaan ja vähennetään liikenteen aiheuttamia pohjavesiriskejä.NationalToimenpide on tyypiltään yleinen, eikä sillä vaikuteta suoraan tiettyyn paineeseenP1PRACTICERESEARCHSuojelusuunnitelmat, Suojelusuunnitelman laatiminenLaaditaan pohjavesialueelle suojelusuunnitelmaNationalToimenpide on tyypiltään yleinen, eikä sillä vaikuteta suoraan tiettyyn paineeseenP10RESEARCHPohjaveden tilan seuranta ja selvitykset, rakenneselvitys/ mallinnus-NationalToimenpide on tyypiltään yleinen, eikä sillä vaikuteta suoraan tiettyyn paineeseenP17ADMINPRACTICEKotieläintalous, uuden toiminnan ohjaaminen pohjavesialueen ulkopuolelleUusien eläinsuojien ohjaaminen pohjavesialueiden ulkopuolelleNational-P18NEGOTIATEDPRACTICERESEARCHTurkistuotanto, lopettavien tarha-alueiden pohjavesivaikutusten selvittäminenSelvitetään lopetettavien turkistarha-alueiden aiheuttamat vaikutukset pohjaveteenNational-P19REHABILITATIONTurkistuotanto, lopettavien tarha-alueiden kunnostaminenKunnostetaan lopetettavat turkistarha-alueet.National-P26OTHERAsutus, viemäreiden kunnon tarkastusJätevesiviemäreiden kunnon tarkistaminenNational-P28CONSTRUCTIONAsutus, viemäröinti haja-asutusalueelleJätevesien johtaminen viemäriverkkoon haja-asutusalueellaNational-P32CONSTRUCTIONLiikenne , Pohjavesisuojausten rakentaminen; tieluiskat, radat ja lentokentät (km) sekä ratapihat (Pohjavesisuojausten rakentaminen liikenteen pohjavesivaikutusten vähentämiseksi; tieluiskat, radat ja lentokentät (km) sekä ratapihat (ha)National-P35PRACTICELiikenne , Vähemmän haitalliseen liukkaudentorjunta-aineeseen siirtyminen lisätoimenpiteenäAlueella siirrytään käyttämään liukkaudentorjunnassa pohjaveden kannalta vähemmän haitallisia aineitaNational-P42PRACTICEADMINTeollisuus, yritystoiminta ja varastointi , toiminnan ohjaaminen pohjavesialueen ulkopuolellePohjavedelle riskiä aiheuttavan toiminnan ohjaaminen kaavoituksen tai muilla hallinnollisilla keinoilla pohjavesialueen ulkopuolelleNational-P44ADMINKemikaali- ja öljysäiliöt, säiliöiden siirtämisen tehostaminenKemikaali- tai öljysäiliöiden siirtämisen tehostaminen pois pohjavesialueiltaNational-P45CONSTRUCTIONKemikaali- ja öljysäiliöt, säiliöiden suojaamisen tehostaminenPohjavesialueilla sijaitsevien kemikaali- tai öljysäiliöiden suojaamisen tehostaminenNational-P46OTHERKemikaali- ja öljysäiliöt, säiliöiden tarkastusten tehostaminenTehostetaan pohjavesialueilla sijaitsevien kemikaali- ja öljysäiliöiden tarkistuksiaNational-P51RESEARCHPilaantuneet maa-alueet, mahdollisesti pilaantuneen kohteen tutkiminen ja kunnostustarpeen arviointiMahdollisesti pilaantuneen maa-alueen ja pohjaveden tutkiminen ja kunnostustarpeen arviointiNational-P52REHABILITATIONPilaantuneet maa-alueet, pilaantuneen kohteen kunnostussuunnittelu ja kunnostus lisätoimenpiteenäPilaantuneen maa-alueen ja mahdollisesti myös pohjaveden kunnostuksen suunnittelu ja kohteen kunnostusNational-P55OTHERMaa-ainesten otto, Maa-ainestenoton yleissuunnitelman laatiminenLaaditaan maa-ainestenoton yleissuunnitelma alueelle.National-P6ABSTRACTIONDEMANDPohjaveden tilan seuranta ja selvitykset, toiminnanharjoittajan seurannan aloittaminen tai laajentamAlueella sijaitsevan toiminnanharjoittajan pohjavesiseurannan laajentaminen tai sen aloittaminenNational-P76NEGOTIATEDECONOMICPeltoviljely, Peltoviljelyn pohjavesien suojelutoimenpiteetPohjavesialueella sijaitseville peltolohkoille suunnataan ympäristötuen mukaisia toimia peltoviljelystä mahdollisesti aiheutuvien pohjavesivaikutusten ehkäisemiseksi. Kattaa kaikki pohjavesiin liittyvät peltoviljelyyn liittyvät toimetNational-P77REHABILITATIONMaa-ainesten otto, Kunnostussuunnitelman laatiminen ja kunnostusLaaditaan vanhalle maa-ainesten ottoalueelle kunnostussuunnitelma ja kunnostetaan alueNational-P78OTHERMaa-ainesten otto, Ottoalueiden tilan ja ympäristöriskien seurannan tehostaminenTehostetaan maa-ainesten ottoalueiden tilan ja ympäristöriskien seurantaaNational-P79CONSTRUCTIONLiikenne , Pohjavesisuojausten rakentaminen; tieluiskat, radat ja lentokentät (km) sekä ratapihat (hPohjavesisuojausten rakentaminen liikenteen pohjavesivaikutusten vähentämiseksi; tieluiskat, radat ja lentokentät (km) sekä ratapihat (ha)National-P8RESEARCHPohjaveden tilan seuranta ja selvitykset, valtakunnallisen pohjavesiasemien seurannan laajentaminen-NationalToimenpide on tyypiltään yleinen, eikä sillä vaikuteta suoraan tiettyyn paineeseenP81PRACTICERESEARCHSuojelusuunnitelmat, Suojelusuunnitelman päivittäminen ja seurantaryhmän toimintaAlueelle jo laaditun suojelusuunnitelman päivittäminen ja suojelusuunnitelmassa ehdotettujen toimenpiteiden toteutusta seuraavan ryhmän työn käynnistäminen tai tehostaminenNationalToimenpide on tyypiltään yleinen, eikä sillä vaikuteta suoraan tiettyyn paineeseenP82PRACTICELiikenne , Vähemmän haitalliseen liukkaudentorjunta-aineeseen siirtyminen nykykäytännön mukaisestiAlueella siirrytään käyttämään liukkaudentorjunnassa pohjaveden kannalta vähemmän haitallisia aineitaNational-P83CONSTRUCTIONOTHERLiikenne , Pohjavesisuojausten toimivuuden seuranta, kunnossapito ja korjaukset (km) nykykäytännön mPohjavesisuojausten toimivuuden seuranta, kunnossapito ja korjaukset (km)National-P84CONSTRUCTIONOTHERLiikenne , Pohjavesisuojausten toimivuuden seuranta, kunnossapito ja korjaukset (km) lisätoimenpiteePohjavesisuojausten toimivuuden seuranta, kunnossapito ja korjaukset (km)National-P85OTHERLiikenne , Nykylaajuinen liikenteen alueiden (tiet, ratapihat, lentokentät) pohjavesivaikutusten seu-National-P86OTHERLiikenne , Nykylaajuinen liikenteen alueiden (tiet, ratapihat, lentokentät) pohjavesivaikutusten seuLiikenteen alueiden (tiet, ratapihat, lentokentät) pohjavesivaikutusten seurannan tehostaminenNational-P87RESEARCHPilaantuneet maa-alueet, mahdollisesti pilaantuneen kohteen tutkiminen ja kunnostustarpeen arviointiMahdollisesti pilaantuneen maa-alueen ja pohjaveden tutkiminen sekä kunnostustarpeen arviointiNational-P88REHABILITATIONPilaantuneet maa-alueet, pilaantuneen kohteen kunnostussuunnittelu ja kunnostus nykykäytännön mukaisPilaantuneen maa-alueen ja mahdollisesti myös pohjaveden kunnostuksen suunnittelu ja kohteen kunnostusNational-P9RESEARCHPohjaveden tilan seuranta ja selvitykset, pohjavesiselvityksen tekeminen lisätoimenpiteenäPohjavesialueella tehdään pohjavesiselvityksiä lisätoimenpiteenäNationalToimenpide on tyypiltään yleinen, eikä sillä vaikuteta suoraan tiettyyn paineeseenP91RESEARCHPohjaveden tilan seuranta ja selvitykset, pohjavesiselvityksen tekeminen nykykäytännön mukaisesti-NationalToimenpide on tyypiltään yleinen, eikä sillä vaikuteta suoraan tiettyyn paineeseenV10CONSTRUCTIONMaatalous, KosteikkoPatoamalla tai kaivamalla tehty kosteikko, jonka ensisijaisena tarkoituksena on vesistökuormituksen pienentäminen.Water Body-V102PRACTICEMaatalous, Vähennetty lannoitusLannoituksen vähentäminen.Other-V104PRACTICEMaatalous, Lannan hyödyntäminenPeltojen ravinnekuormituksen vähentämiseksi tehtävät tehostetut toimenpiteet (karjatalouskeskittymäalueilla ja korkean fosforitason pelloilla), kuten lannan hyödyntämisen merkittävä tehostaminen.Other-V11PRACTICEMaatalous, Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyysPellon pitäminen kasvipeitteinä ympäri vuoden.Other-V110EDUCATIONALMaatalous, NeuvontaMaatilojen tilakohtainen neuvonta ja koulutus.RBD-V12PRACTICEMaatalous, Monivuotinen nurmiviljelyPellon pitäminen kasvipeitteinä ympäri vuoden esim. nurmiviljelyn avulla.Other-V13CONSTRUCTIONMaatalous, Säätösalaojitus ym.Säätösalaojituksella tarkoitetaan salaojitusta, jonka kuivatussyvyyttä voidaan säädellä. Vesienhoitosuunnitelmissa säätösalaojituksella tarkoitetaan erityisesti salaojituksen muuttamista säätösalaojitukseksi. Mukaan voidaan laskea myös säätökastelu, kuivatusvesien kierrätys ja kalkkisuodinojitus.Water Body-V153CONSTRUCTIONTurvetuotanto, Kemiallisen käsittelyn lisääminenTurvetuotannon vesistövaikutusten vähentäminen kemiallista käsittelyä lisäämällä (lisätoimenpide).Water Body-V154NEGOTIATEDECONOMICMaatalous, Ympäristötuen mukaiset toimetMaatalouden nykyinen vesiensuojelu ympäristötuen osuuden mukaan laskettuna.National-V155CONSTRUCTIONMetsätalous, Kunnostusojituksen vesiensuojelun perusrakenteetLietekuopat, kaivu- ja perkauskatkot sekä laskeutusaltaat.Other-V156PRACTICEMetsätalous, Metsätalouden eroosiohaittojen torjuntaLuonnonhoitohankkeina tehtävät vesiensuojelutoimet, kuten pintavalutuskentät, pohja- ja putkipadot sekä kosteikot.Other-V157CONSTRUCTIONMetsätalous, Kunnostusojituksen tehostettu vesiensuojeluPintavalutuskentät ja suotautumisalueet, pohja- ja putkipadot sekä kosteikot.Other-V159ADMINPRACTICERESEARCHMetsätalous, Tehostettu vesiensuojelusuunnitteluMetsätalouden rahoituslailla toteutettujen luonnonhoitohankkeiden suunnittelu sekä muu valuma-aluekohtainen suunnittelu.Other-V166CONSTRUCTIONYhdyskunnat, Uudet siirtoviemärit (1.1.2009 jälkeen päätetyt)Aiemmin (ennen 1.1.2009) päätetyt suunnittelukaudella toteutettavat siirtoviemärit.Water Body-V167CONSTRUCTIONYhdyskunnat, Uudet puhdistamot (1.1.2009 jälkeen päätetyt)Aiemmin (ennen 1.1.2009) päätetyt suunnittelukaudella toteutettavat siirtoviemärit.Water Body-V17PRACTICEMaatalous, Ravinnetaseen hallinta / Optimaalinen lannoitusPeltojen lannoittaminen kasvien kasvutarpeen mukaan ja lannoituksen perustaminen ravinneanalyyseihin ja ravinnetaseisiin.Other-V173REHABILITATIONVesistöjen kunnostus säännöstely ja rakentaminen, Pienehkön rehevöityneen järven kunnostusPienten alle 5 km2 kokoisten luokiteltujen järvien kunnostus.Water Body-V174REHABILITATIONVesistöjen kunnostus säännöstely ja rakentaminen, Suuren rehevöityneen järven kunnostusSuurten yli 5 km2 kokoisten luokiteltujen järvien kunnostus.Water Body-V175REHABILITATIONVesistöjen kunnostus säännöstely ja rakentaminen, Merenlahden kunnostusMerenlahtien kunnostus.Water Body-V176REHABILITATIONVesistöjen kunnostus säännöstely ja rakentaminen, Erityisalueiksi nimettyjen Natura-alueiden kunnostErityisalueiksi nimettyjen Natura-alueiden kunnostus.OtherToimenpide on tyypiltään yleinen, eikä sillä vaikuteta suoraan tiettyyn paineeseenV177CONSTRUCTIONVesistöjen kunnostus säännöstely ja rakentaminen, Kalankulkua helpottavat toimenpiteetKalatiet, pohjapadot ja tekokosket sekä esim. vaellusesteiden poistaminen kaliojen kulun helpottamiseksi.Water Body-V178REHABILITATIONVesistöjen kunnostus säännöstely ja rakentaminen, Virtavesien elinympäristökunnostusVirtapaikan kunnostua, uoma monimuotoisuuden lisääminen, kutu- tai poikastuotantoalueiden tai vanhojen kuivien uomion kunnostus.Water Body-V179REHABILITATIONVesistöjen kunnostus säännöstely ja rakentaminen, Pienten vesien kunnostusPienten vesien kunnostuksella tarkoitetaan pienten, luokittelemattomien tai vesimuodostumaksi nimeämättömien järvien ja rannikkovesien (myös fladat ja kluuvit) sekä virtavesien kunnostusta.Other-V180REHABILITATIONVesistöjen kunnostus säännöstely ja rakentaminen, Muut kunnostustoimenpiteetTähän liittyviä osatoimenpiteitä voivat olla mm. veden virtausolojen parantaminen ja rantojen eroosiosuojaukset sekä haitallisiin sedimentteihin liittyvät kunnostustoimet.OtherToimenpide on tyypiltään yleinen, eikä sillä vaikuteta suoraan tiettyyn paineeseenV21PRACTICEMetsätalous, Hakkuualueiden suojavyöhykePäätehakkuiden tärkein vesiensuojelumenetelmä on puustoisen muokkaamattoman suoja-vyöhykkeen jättäminen hakkuualan ja vesistön sekä pienvesikohteen välille. Nykyisten vesien-suojeluohjeiden mukaan muokkaamattoman suojavyöhykkeen leveys voi vaihdella vähintään 5 m leveästä kaistasta aina 30 metriin asti. Keskimääräisenä leveytenä voitaneen pitää 10 m. Suojavyöhykkeeltä voi hakata yksittäisiä suuria puita, mikäli puunkorjuu voidaan tehdä vyö-hykkeen ulkopuolelta maanpintaa ja pintakasvillisuutta rOther-V23PRACTICEMetsätalous, Lannoitusten suojakaistatLannoitettavan alueen ja vesistön väliin jätetään lannoittamaton suojakaista. Purojen reunoilla suojakaistan leveys on nykyisten ohjeiden mukaan vähintään 10 - 15 m ja muiden vesistöjen rannoilla vähintään 50 m. Keskimääräisenä lannoituksen suojakaistana voitaneen pitää 20 m.Other-V61NEGOTIATEDVesistöjen kunnostus säännöstely ja rakentaminen, Säännöstelykäytännön kehittäminenSäännöstelykäytännön kehittäminen.Water Body-V73EDUCATIONALMetsätalous, Koulutus ja neuvontaTavoitteena on, että vesiensuojelunäkökohdat huomioidaan kunnostusojituksen lisäksi myös muiden metsätaloustoimenpiteiden suunnittelussa ja metsänomistajille annetaan asiaan liittyvää neuvontaa erityisesti maanmuokkauksiin sekä päätehakkuiden ja lannoitusten suojakaistoihin liittyen. Myös urakoitsijoita ja suunnittelijoita koulutetaan.RBD-V9PRACTICEMaatalous, SuojavyöhykkeetVesistöjen ja valtaojien varsille jätettävä yleensä vähintään 15 metriä leveä monivuotisen kasvillisuuden peittämä vyöhyke, jolle ei levitetä lannoitteita tai kasvinsuojeluaineita.Water Body-V97EDUCATIONALHaja- ja loma-asutuksen jätevedet, Koulutus ja neuvontaHaja- ja loma-asutuksen neuvonta liittyen jätevesien käsittelyyn.RBD-1 Point Sources28.236N1.1 Point - Contaminated SitesO82P51P52P87P88BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. 1.2 Point - Waste Disposal SitesP51P52P87P88BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. 1.6 Point - OtherO49O50O51O89P17P18P19P42P44P45P46BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. 2 Diffuse Sources27.507N2.1 Diffuse - AgricultureO13O14O15O16O18O20O22O24P76BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. 2.2 Diffuse - Non-sewered PopulationO12O3O5P28BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. 2.3 Diffuse - Urban Land UseO4O5P26P35P82BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. 2.4 Diffuse - OtherO25O26O27O28O29O30O31O32P32P35P42P79P82P83P84P85P86BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. 3 Abstraction0.494N3.2 Abstraction - Public Water SupplyO6P6BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. 3.3.1 Abstraction - IPPC industriesP6BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. 3.3.2 Abstraction - Non-IPPC industriesP6BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. 4 Artificial Recharge0.000Y5 Saltwater Intrusion0.323Y6 Other Pressures11.093N6 Other PressuresO57O58O60O87O88P55P77P78BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. R570000000Annual2009Kustannukset esitetään pääomitettuina vuosikustannuksina. Vuosikustannuksiin lasketaan toimenpiteiden käyttö- ja ylläpitokustannusten lisäksi toimenpiteen investointikustannuksesta yhdelle vuodelle pääomitettu osuus. Toimenpiteen investointikustannus siis kuoletetaan sen elinkaaren aikana, joka vaihtelee toimenpiteittäin. Pääomituksessa on käytetty 5 %:in korkokantaa.2009-2015-9999OtherYhdyskunnat+pk-teoll. vedenhankinta+jätevesikäsit134270.000134270.0001.90-9999-9999100.02.30Y--Kustannusten kattavuuden arviointi on rajattu koskemaan vesihuoltolaitoksia. Laskenta perustuu vuoden 2003 tilinpäätöstietoihin. Mukaan on otettu laitokset, jotka myyvät tai käsittelevät vettä keskimäärin yli 500 m3 päivässä. Tämä vastaa noin 2000 asiakasta palvelevaa vesi- ja viemärilaitosta. Mikäli vesi- ja viemärilaitos toimivat yhdessä, on molemmat otettu mukaan laskentaan, jos vähintään toinen niistä käytännössä vesilaitos ylittää rajan 500 m3/d. Kaikkiaan tällaisia laitoksia on selvityksessä mukana 262 kpl. Vesienhoitoalueilla, joissa asutus on harvaa, laitoksia on vähän ja laitoskoot ovat pieniä, on laskentaan mukaan otettavien laitosten rajaa pienennetty tarvittaessa 200 m3:iin. Näitä laitoksia tuli lopulliseen laskentaan mukaan yhteensä 9 kpl. Tukkuvesi- tai viemärilaitoksia ei ole otettu mukaan. Mukana olevat vesihuoltolaitokset edustavat lukumäärällisesti noin 20 % Suomen laitoksista, mutta liikevaihtonsa puolesta jopa 80–90 % koko maan vesihuollosta.Kustannuskattavuuden laskennassa ei ole mukana julkista tukea. Vesihuoltolaitos voi saada toimintaansa rahallista tukea kunnalta tai valtiolta. Kunta voi maksaa tukea lähinnä omalle kunnalliselle laitokselleen, ja se tulee Kuntaliiton antaman ohjeen mukaan kirjata tuloslaskelmaan omana kohtanaan - Tuet ja avustukset, kunnalta. Tätä erää ei huomioida laskennassa tuotoksi. Valtion avustukset voivat olla valtion korkotuen, vesihuoltoavustuksen tai vesihuoltotyön muodossa. Ne eivät näy laitoksen tuloslaskelmassa eivätkä taseessa. Korkotukitiedot on kerätty valtiokonttorin rekistereistä, vesihuoltoavustusten tiedot alueellisten ympäristökeskusten rekistereistä ja valtion vesihuoltotöiden tiedot ympäristöhallinnon hankerekisteristä. Näitäkään eriä ei huomioida laskennassa tuotoiksi.Vedenoton, talousveden johtamisen, jätevesien johtamisen ja käsittelyn ennusteet perustuvat kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmista saatuihin tietoihin. Vesihuoltolain mukaisesti kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti lain tavoitteiden toteuttamiseksi (VHL 5 §). Suunnitelmissa ei kuitenkaan ole kattavasti tietoa investointikustannuksista euroina, joten niitä ei ole voitu esittää.Kustannustehokkuuden arviointia varten laadittiin toimenpidetaulukko, johon kerättiin olemassa oleva tieto toimenpiteiden kustannustehokkuudesta. Tietoaukoista johtuen toimenpidetaulukon käyttömahdollisuudet olivat rajalliset. Kustannustehokkuuden arviointiin kehitettiin myös useita arviointimenetelmiä. Monitavoitearviointiin perustuvassa menetelmässä asiantuntijat antoivat toimenpiteille kustannustehokkuusarvioinnit, joiden pohjalta toimenpiteet asetettiin tärkeysjärjestykseen. Taloustieteellisessä laskentamallissa voitiin keskeisiä maatalouden ja yhdyskuntien vesiensuojelutoimenpiteitä verrata keskenään. Kaikkia edellä kuvattuja arviointitapoja käytettiin kustannustehokkuuden määrittämisessä tapauskohtaisesti.Kustannusten ja hyötyjen arvioinnin kehittäminen sekä kustannustehokkuusanalyysin täydentäminen. Hyötyjen arviointi jäi ensimmäisissä vesienhoitosuunnitelmissa kuvailevalle tasolle. Tarkoituksena olisi pystyä arvioimaan euromääräisiä hyötyjä toisella suunnittelukierroksella. Harvojen toimenpiteiden kohdalla on mahdollista arvioida niiden kustannustehokkuutta luotettavasti. Seurannan avulla saatava tietoa edistää kustannustehokkuus-arviointien luotettavuutta.Vesipalvelut käsitteellä tarkoitetaan Suomessa vesihuoltolaitosten eli vesi- ja viemärilaitosten tarjoamia palveluja. Teollisuus huolehtii pääosin omista vesihuollon kustannuksistaan ja ne sisältyvät tuotteiden ja palveluiden hintoihin.Vesihuollon maksujen yleiset perusteet määritellään vesihuoltolain (119/2001) 18 §:ssä ja perittävät maksut 19 §:ssä. Maksujen lähtökohtana on, että ne kattavat vesihuoltolaitosten investoinnit, käyttö- ja ylläpitokustannukset sekä hallintokustannukset ja että hinnoittelumekanismi sisältää aiheuttamisperiaatteen. Sääntelyn tavoitteena on, että maksut vastaavat mahdollisimman hyvin vesihuollon todellisia kustannuksia, mikä osaltaan turvaa vesihuoltolaitosten toimintaedellytykset.Suomi ei ole arvioinut ympäristö- ja luonnonvarakustannuksia.Suomessa ei tällä hetkellä ole tarjolla muita direktiivissä tarkoitettuja vesipalveluja kuin vesihuoltopalvelut. Vesihuolto kattaa vedenhankinnan ja viemäröinnin. Lainsäädäntöön sisältyvät vesipalveluja koskevat säännökset koskevat kaikilta osin sekä julkisia että yksityisiä palveluja. Näin myös siinä tapauksessa, että tulevaisuudessa Suomessa olisi tarjolla muitakin direktiivissä tarkoitettuja vesipalveluja kuin vesihuoltopalvelut (Suomen vastaus komission tiedusteluun vesipuitedirektiivin soveltamisesta ja vesipalvelut käsitteen tulkinnasta, 22.5.2007).Suomessa vesihuoltolaitokset vastaavat vedenhankinnasta ja jätevesien käsittelystä yhdyskunnille, elintarviketeollisuudelle, pienelle ja keskisuurelle teollisuudelle sekä palvelualan yrityksille. Suurteollisuus, erityisesti prosessiteollisuus, huolehtii itse omasta vesihuollostaan. Veden kulutuksesta peritään kulutusmaksua ja käsitellystä jätevedestä jätevesimaksua. Laitokset voivat periä asiakkailta lisäksi kulutuksesta riippumattomia maksuja kuten liittymismaksut ja vesimittarivuokrat. Vesihuoltolaitosten maksujen yleiset perusteet määritellään vesihuoltolain (119/2001) 18 §:ssä ja perittävät maksut 19 §:ssä. Veden ominaiskulutus on vähentynyt viime vuosikymmenien aikana merkittävästi. Ominaiskulutus oli vuonna 1972 noin 330 l/asukas/vuorokaudessa kun se on vastaavasti tällä hetkellä noin 230 l/asukas/vuorokaudessa. Ominaiskulutuksen alenemiseen on vaikuttanut veden hinnoittelupolitiikan lisäksi energian hintapolitiikka, joka vaikuttaa veden lämmittämiskustannuksiin. Vesihuoltolain mukaan vesimaksun suuruudessa voidaan ottaa huomioon jäteveden poikkeuksellinen laatu tai määrä. Maksujen tulee tarpeen mukaan olla sellaiset, että ne edistävät jäteveden määrän vähentämistä sekä ehkäisevät haitallisten aineiden johtamista viemäriin. Käytännössä, mikäli teollisuusjätevedessä on asumisjätevettä selkeästi korkeampi määrä orgaanista ainetta, kiintoainetta ja/tai ravinteita, näistä peritään aiheutumisperiaatteen mukaan korotettua jätevesimaksua. Korotetun jätevesimaksun lisäksi jotkin vesihuoltolaitokset ovat katsoneet tarpeelliseksi laskuttaa sakkomaksuja niiltä teollisuuslaitoksilta, jotka toistuvasti ylittävät raja-arvonsa haitallisten aineiden osalta.Vesihuoltolaitosten maksujen yleiset perusteet määritellään vesihuoltolain (119/2001) 18 §:ssä ja perittävät maksut 19 §:ssä. Maksujen lähtökohtana on, että ne kattavat vesihuoltolaitosten investoinnit, käyttö- ja ylläpitokustannukset sekä hallintokustannukset ja että hinnoittelumekanismi sisältää aiheuttamisperiaatteen. Vuonna 2003 tehdyn arvion mukaan Suomen vesihuoltopalveluiden kustannusten kattavuus oli kaikilla vesienhoitoalueilla yli 100 %.---