FIFIVHA4VHA4Oulujoki-Iijoki River Basin DistrictLisätiedot Ympäristöhallinnon Oiva järjestelmästä, ks linkki allahttp://www.ymparisto.fi/oivaSuomen pintavesien suuren lukumäärän vuoksi pintavesimuodostumiksi on vesienhoidon suunnittelun ensimmäisellä kierroksella rajattu vain verraten kookkaita jokia. Sovittua kokoluokkaa pienempiä vesiä on kuitenkin tarkasteltu, jos niillä on tiedossa ympäristötavoitteisiin liittyviä merkittäviä ongelmia. Pintavesimuodostumiksi on rajattu myös useita pieniä vesiä, joille sijoittuu vpd:n 6 artiklan mukainen suojelualue (erityinen alue). Seuraavilla suunnittelukierroksilla otetaan tarkasteltavaksi nykyistä enemmän pieniä jokia. Joen pääuoma, sivujoet ja latvahaarat on jaettu kukin omiksi pintavesimuodostumikseen. Tyypittelyssä käytettävät kriteerit ovat olleet lähtökohtana. Jos tietty uoma on tästä syystä ollut tarpeen jakaa kahdeksi tai useammaksi pintavesimuodostumaksi, rajana on yleensä käytetty kohtaa, jossa virtaama muuttuu olennaisesti. Pintavesimuodostumiksi on rajattu kaikki joet, joiden valuma-alueen pinta-ala on vähintään 200 km2. Mikäli vesien tilan määrityksessä tai sen päivityksessä on todettu, että merkittävä osa yhtenäiseksi tyypitellystä joesta on kuormituksen tai muiden muuttavien tekijöiden vuoksi tilaltaan eri luokassa kuin muu osa tai muusta osasta poiketen samalla voimakkaasti muutettu, joki on jaettu edelleen kahteen tai tarvittaessa useampaan pintavesimuodostumaan. Tällöin on ollut suositeltavaa, että muodostumien välinen raja asettuu luontaiseen kohtaan, kuten sivujoen haarautumaan. Rajaus on suositeltu tehtäväksi, jos näin eroteltavien muodostumien pituus on vähintään 30 km. Reittivedet. Suomelle ovat tunnusomaisia reittivedet, joissa vuorottelevat erikokoiset järvet ja eripituiset jokiosuudet. Reittivesien jokia ja järviä on voitu eräissä tapauksissa yhdistää vesimuodostumiksi, jotka kuuluvat yhdistelmää dominoivan vesimuodostuman jaotteluryhmään. Näitä tapauksia ovat: - lyhyen, erityisesti järvestä lähtevän veden leimaaman jokiosan liittäminen yläpuoliseen järveen - salmen liittäminen viereiseen järveen - nopeasti virtaavan jokilaajentuman liittäminen jokiosuuteen - hyvin lyhyen, fyysisesti muokatun joen tai salmen liittäminen järveen.Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalueen pintavesistä kerättiin tietoa ihmistoiminnan aiheuttamista hydrologisista ja morfologisista muutoksista sekä rakenteiden aiheuttamasta esteellisyydestä. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen toimialueella tietoa kerättiin kaikista joista, joiden valuma-alue on yli 200 km2, ja järvistä, joiden pinta-ala on yli 50 ha. Lisäksi tarkasteltiin rannikkovesien muuttuneisuutta. Kainuussa vastaavia tietoja koottiin valuma-alueeltaan yli 200 km2 olevista joista sekä pinta-alaltaan yli 5 km2 olevista järvistä. Tietoja morfologisista muutoksista kerättiin suunnitelmista, eri oikeusasteiden päätöksistä sekä julkaisuista, joissa on kuvattu alueella tehtyjä vesistöjärjestelyjä. Alueen vesistöjä ja hankehistoriaa hyvin tuntevat henkilöt tarkensivat ja täydensivät tietoja. Virtavesistä arvioitiin perkausten, pengerrysten, rantojen suojausten ja uoman oikaisujen laajuutta sekä joen allastumista. Lisäksi tarkasteltiin mahdollisten kunnostusten palauttavaa vaikutusta. Järvien morfologisista muutoksista arvioitiin rannan muuttuneisuutta sekä siltojen ja penkereiden vaikutusaluetta. Sekä järvissä että virtavesissä arvioitiin patojen ja muiden rakenteiden vaikutusta vesieliöiden vapaaseen liikkumiseen. Muutoksia jokien ja järvien hydrologiassa arvioitiin tietojärjestelmistä ja asiakirjoista saatujen tietojen pohjalta. Virtavesissä arvioitiin lyhytaikaissäännöstelyn intensiteettiä sekä muutoksia keski-, kesä-, keskiyli- ja talvivirtaamassa. Järvien hydrologisista muutoksista tarkasteltiin talvialeneman suuruutta, järven laskun tai noston suuruutta sekä mahdollisen lyhytaikaissäännöstelyn vaikutuksen intensiteettiä. Rannikkovesien muuttuneisuutta arvioitaessa määritettiin muutetun rantaviivan osuus, muutetun merialueen osuus (mm. satama-altaat ja laivaväylät), siltojen ja penkereiden vaikutus sekä muutokset vesimuodostuman luontaisessa yhteydessä mereen. Kunkin muutostekijän aiheuttama muutoksen suuruus määritettiin joki-, järvi ja rannikkovesimuodostumakohtaisesti valtakunnalliseen ohjeistukseen pohjautuvalla pisteytysmenetelmällä johonkin seuraavasta viidestä luokasta: 0) Erittäin vähäisiä muutoksia, 1) Vähäisiä muutoksia, 2) Melko suuria muutoksia, 3) Suuria muutoksia, 4) Erittäin suuria muutoksia. Tarkastelu tehtiin erikseen hydrologisten ja morfologisten muutosten osalta. Ohjeistuksessa kuvatulla menetelmällä arvioitiin kunkin vesimuodostuman hydrologis-morfologinen muuttuneisuus summaamalla hydrologista, morfologista ja esteellisyyttä kuvaavien muutostekijöiden pisteet.-Suomen pintavesien suuren lukumäärän vuoksi päähuomio on vesienhoidon suunnittelun ensimmäisellä kierroksella kohdistunut painottunut suuriin tai suurehkoihin vesimuodostumiin. Tässä kohdassa pienillä pintavesimuodostumilla tarkoitetaan jokia, joiden valuma-alueen pinta-ala on alle 200 mutta yli 10 km2. Tavoitteena on, että vesimuodostumiksi voitaisiin seuraavilla suunnittelukierroksilla rajata kaikki yli 100 km2 olevat joet. Suurella osalla näin on voitu menetellä jo tällä suunnittelukierroksella. Tämänkokoisia pintavesiä ja myös muita pieniä vesimuodostumia on joka tapauksessa tarkasteltu nimettynä, jos niillä on tiedossa ympäristötavoitteisiin liittyviä merkittäviä ongelmia tai niille sijoittuu vpd:n 6 artiklan mukainen suojelualue (erityinen alue). Direktiivissä tarkoitettuja suojelualueita ovat Suomessa: - merkitykselliset Natura 2000 -verkkoon kuuluvat alueet, jotka ovat vpd:n mukaisessa suojelualuerekisterissä - talousveden ottoon käytettävät pintavedet, joiden veden otto (mukaan luettuna tekopohjaveden muodostus) on yli 10 m3/d tai palvelee yli 50 henkilöä - vesienhoidon suunnittelun kannalta merkittävät, EU:lle raportoitavat uimavedet - suojelua ja parantamista edellyttävät kalastoltaan tärkeät sisävedet-Suomen pintavesien suuren lukumäärän vuoksi pintavesimuodostumiksi on vesienhoidon suunnittelun ensimmäisellä kierroksella rajattu vain verraten kookkaita järviä. Sovittua kokoluokkaa pienempiä vesiä on kuitenkin tarkasteltu, jos niillä on tiedossa ympäristötavoitteisiin liittyviä merkittäviä ongelmia. Pintavesimuodostumiksi on rajattu myös useita pieniä vesiä, joille sijoittuu vpd:n 6 artiklan mukainen suojelualue (erityinen alue). Seuraavilla suunnittelukierroksilla otetaan tarkasteltavaksi nykyistä enemmän pieniä järviä. Suurin osa Suomen järvistä on pintavesimuodostumien määrittelyn kannalta selkeitä kokonaisuuksia Pintavesimuodostumiksi on rajattu kaikki yli 5 km2 kokoiset järvet. Hyvin suurissa järvissä on voitu rajata joitakin kapeiden salmien erottamia selkiä, joilla on oma valuma-alue tai muusta järvestä poikkeavat hydrologiset ominaisuudet ja joiden tyyppiä ja luokkaa ei ole sen vuoksi voitu arvioida yhdessä järven muun osan kanssa. Rajaus on tehty ainakin silloin, kun kunkin syntyvän vesimuodostuman pinta-ala on vähintään 5 km2. Reittivedet. Suomelle ovat tunnusomaisia reittivedet, joissa vuorottelevat erikokoiset järvet ja eripituiset jokiosuudet. Reittivesien jokia ja järviä on voitu eräissä tapauksissa yhdistää vesimuodostumiksi, jotka kuuluvat yhdistelmää dominoivan vesimuodostuman jaotteluryhmään. Näitä tapauksia ovat: - lyhyen, erityisesti järvestä lähtevän veden leimaaman jokiosan liittäminen yläpuoliseen järveen - salmen liittäminen viereiseen järveen - nopeasti virtaavan jokilaajentuman liittäminen jokiosuuteen - hyvin lyhyen, fyysisesti muokatun joen tai salmen liittäminen järveen. Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalueen pintavesistä kerättiin tietoa ihmistoiminnan aiheuttamista hydrologisista ja morfologisista muutoksista sekä rakenteiden aiheuttamasta esteellisyydestä. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen toimialueella tietoa kerättiin kaikista joista, joiden valuma-alue on yli 200 km2, ja järvistä, joiden pinta-ala on yli 50 ha. Lisäksi tarkasteltiin rannikkovesien muuttuneisuutta. Kainuussa vastaavia tietoja koottiin valuma-alueeltaan yli 200 km2 olevista joista sekä pinta-alaltaan yli 5 km2 olevista järvistä. Tietoja morfologisista muutoksista kerättiin suunnitelmista, eri oikeusasteiden päätöksistä sekä julkaisuista, joissa on kuvattu alueella tehtyjä vesistöjärjestelyjä. Alueen vesistöjä ja hankehistoriaa hyvin tuntevat henkilöt tarkensivat ja täydensivät tietoja. Virtavesistä arvioitiin perkausten, pengerrysten, rantojen suojausten ja uoman oikaisujen laajuutta sekä joen allastumista. Lisäksi tarkasteltiin mahdollisten kunnostusten palauttavaa vaikutusta. Järvien morfologisista muutoksista arvioitiin rannan muuttuneisuutta sekä siltojen ja penkereiden vaikutusaluetta. Sekä järvissä että virtavesissä arvioitiin patojen ja muiden rakenteiden vaikutusta vesieliöiden vapaaseen liikkumiseen. Muutoksia jokien ja järvien hydrologiassa arvioitiin tietojärjestelmistä ja asiakirjoista saatujen tietojen pohjalta. Virtavesissä arvioitiin lyhytaikaissäännöstelyn intensiteettiä sekä muutoksia keski-, kesä-, keskiyli- ja talvivirtaamassa. Järvien hydrologisista muutoksista tarkasteltiin talvialeneman suuruutta, järven laskun tai noston suuruutta sekä mahdollisen lyhytaikaissäännöstelyn vaikutuksen intensiteettiä. Rannikkovesien muuttuneisuutta arvioitaessa määritettiin muutetun rantaviivan osuus, muutetun merialueen osuus (mm. satama-altaat ja laivaväylät), siltojen ja penkereiden vaikutus sekä muutokset vesimuodostuman luontaisessa yhteydessä mereen. Kunkin muutostekijän aiheuttama muutoksen suuruus määritettiin joki-, järvi ja rannikkovesimuodostumakohtaisesti valtakunnalliseen ohjeistukseen pohjautuvalla pisteytysmenetelmällä johonkin seuraavasta viidestä luokasta: 0) Erittäin vähäisiä muutoksia, 1) Vähäisiä muutoksia, 2) Melko suuria muutoksia, 3) Suuria muutoksia, 4) Erittäin suuria muutoksia. Tarkastelu tehtiin erikseen hydrologisten ja morfologisten muutosten osalta. Ohjeistuksessa kuvatulla menetelmällä arvioitiin kunkin vesimuodostuman hydrologis-morfologinen muuttuneisuus summaamalla hydrologista, morfologista ja esteellisyyttä kuvaavien muutostekijöiden pisteet. Suomen pintavesien suuren lukumäärän vuoksi päähuomio on vesienhoidon suunnittelun ensimmäisellä kierroksella kohdistunut painottunut suuriin tai suurehkoihin vesimuodostumiin. Tässä kohdassa pienillä pintavesimuodostumilla tarkoitetaan järviä, joiden pinta-ala on alle 5 mutta yli 0,5 km2. Tavoitteena on, että vesimuodostumiksi voitaisiin seuraavilla suunnittelukierroksilla rajata kaikki yli 1 km2 kokoiset järvet. Suurella osalla näin on voitu menetellä jo tällä suunnittelukierroksella. Tämänkokoisia pintavesiä ja myös muita pieniä vesimuodostumia on joka tapauksessa tarkasteltu nimettynä, jos niillä on tiedossa ympäristötavoitteisiin liittyviä merkittäviä ongelmia tai niille sijoittuu vpd:n 6 artiklan mukainen suojelualue (erityinen alue). Direktiivissä tarkoitettuja suojelualueita ovat Suomessa: - merkitykselliset Natura 2000 -verkkoon kuuluvat alueet, jotka ovat vpd:n mukaisessa suojelualuerekisterissä - talousveden ottoon käytettävät pintavedt, joiden veden otto (mukaan luettuna tekopohjaveden muodostus) on yli 10 m3/d tai palvelee yli 50 henkilöä - vesienhoidon suunnittelun kannalta merkittävät, EU:lle raportoitavat uimavedet - suojelua ja parantamista edellyttävät kalastoltaan tärkeät sisävedet-YVesipuitedirektiivi antaa yleiset puitteet rannikkovesien vesimuodostumien rajaukselle siten, että vesimuodostumiksi on rajattu vain EU -rajan sisäpuolella sijaitsevia alueita. Lisäksi yksittäinen vesimuodostuma voi sijaita vain yhden rannikkovesityypin alueella eikä se saa ylittää vesienhoitoalueiden rajaa. Vesimuodostuma noudattaa yleensä merialuejakoa (HELCOM), mutta rajaus ei saa olla ristiriidassa rannikkovesien tyypittelyn kanssa. Muodostumia rajattaessa on otettu huomioon vesialueiden luonnonolosuhteet hyödyntämällä mm. suolakartoitusaineistoja, syvyystietojen GIS -aineistoja sekä kaukokartoitusaineistoja (mm. jokivesien vaikutusalueen laajuus). Keskeistä on se, että vesimuodostuman tulee olla erillinen allas tai ainakin vedenvaihdon naapurimuodostuman kanssa tulee olla rajallista. Tärkeimmät lahdet ja jokien estuaarit on eroteltu omiksi muodostumikseen. Ihmisen toiminnan aiheuttamat muutokset on huomioitu hyödyntämällä mm. pistekuormituksen GIS -aineistoja ja kaukokartoitusaineistoja, joista jälkimmäiset antavat tietoa paitsi ihmisen toiminnasta myös alueiden luontaisista ominaisuuksista. Esimerkiksi sameus voi heijastaa paitsi valuma-alueen ja vesialueen ominaisuuksia myös ihmisen toiminnasta aiheutumaa rehevöitymistä. Kuormitetut vesialueet on jaoteltu erillisiksi vesimuodostumikseen, mikäli ekologista tilaa luokiteltaessa alue on vaarassa joutua hyvää huonompaan luokkaan.Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalueen pintavesistä kerättiin tietoa ihmistoiminnan aiheuttamista hydrologisista ja morfologisista muutoksista sekä rakenteiden aiheuttamasta esteellisyydestä. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen toimialueella tietoa kerättiin kaikista joista, joiden valuma-alue on yli 200 km2, ja järvistä, joiden pinta-ala on yli 50 ha. Lisäksi tarkasteltiin rannikkovesien muuttuneisuutta. Kainuussa vastaavia tietoja koottiin valuma-alueeltaan yli 200 km2 olevista joista sekä pinta-alaltaan yli 5 km2 olevista järvistä. Tietoja morfologisista muutoksista kerättiin suunnitelmista, eri oikeusasteiden päätöksistä sekä julkaisuista, joissa on kuvattu alueella tehtyjä vesistöjärjestelyjä. Alueen vesistöjä ja hankehistoriaa hyvin tuntevat henkilöt tarkensivat ja täydensivät tietoja. Virtavesistä arvioitiin perkausten, pengerrysten, rantojen suojausten ja uoman oikaisujen laajuutta sekä joen allastumista. Lisäksi tarkasteltiin mahdollisten kunnostusten palauttavaa vaikutusta. Järvien morfologisista muutoksista arvioitiin rannan muuttuneisuutta sekä siltojen ja penkereiden vaikutusaluetta. Sekä järvissä että virtavesissä arvioitiin patojen ja muiden rakenteiden vaikutusta vesieliöiden vapaaseen liikkumiseen. Muutoksia jokien ja järvien hydrologiassa arvioitiin tietojärjestelmistä ja asiakirjoista saatujen tietojen pohjalta. Virtavesissä arvioitiin lyhytaikaissäännöstelyn intensiteettiä sekä muutoksia keski-, kesä-, keskiyli- ja talvivirtaamassa. Järvien hydrologisista muutoksista tarkasteltiin talvialeneman suuruutta, järven laskun tai noston suuruutta sekä mahdollisen lyhytaikaissäännöstelyn vaikutuksen intensiteettiä. Rannikkovesien muuttuneisuutta arvioitaessa määritettiin muutetun rantaviivan osuus, muutetun merialueen osuus (mm. satama-altaat ja laivaväylät), siltojen ja penkereiden vaikutus sekä muutokset vesimuodostuman luontaisessa yhteydessä mereen. Kunkin muutostekijän aiheuttama muutoksen suuruus määritettiin joki-, järvi ja rannikkovesimuodostumakohtaisesti valtakunnalliseen ohjeistukseen pohjautuvalla pisteytysmenetelmällä johonkin seuraavasta viidestä luokasta: 0) Erittäin vähäisiä muutoksia, 1) Vähäisiä muutoksia, 2) Melko suuria muutoksia, 3) Suuria muutoksia, 4) Erittäin suuria muutoksia. Tarkastelu tehtiin erikseen hydrologisten ja morfologisten muutosten osalta. Ohjeistuksessa kuvatulla menetelmällä arvioitiin kunkin vesimuodostuman hydrologis-morfologinen muuttuneisuus summaamalla hydrologista, morfologista ja esteellisyyttä kuvaavien muutostekijöiden pisteet.Suomen pintavesien suuren lukumäärän vuoksi päähuomio on vesienhoidon suunnittelun ensimmäisellä kierroksella kohdistunut painottunut suuriin tai suurehkoihin vesimuodostumiin. Tässä kohdassa pienillä pintavesimuodostumilla tarkoitetaan merenlahtia, joiden pinta-ala on alle 5 mutta yli 0,5 km2.-EskErittäin suuret kangasmaiden joetRWEStErittäin suuret turvemaiden joetRWKhKeskikokoiset humusjärvet (Kh) LWKkKeskisuuret kangasmaiden joet RWKtKeskisuuret turvemaiden joet RWLvHyvin lyhytviipymäiset järvet (Lv) LWMhMatalat humusjärvet (Mh) LWMRhMatalat runsashumuksiset järvet (MRh) LWMVhMatalat vähähumuksiset järvet (MVh) LWPhPienet humusjärvet (Ph) LWPkPienet kangasmaiden joet RWPsPerämeren sisemmät rannikkovedetCWPtPienet turvemaiden joetRWPuPerämeren ulommat rannikkovedetCWRhRunsashumuksiset järvet (Rh) LWRrRkRunsasravinteiset ja runsaskalkkiset järvet (RrRk)LWShSuuret humusjärvet (Sh) LWSkSuuret kangasmaiden joet RWStSuuret turvemaiden joet RWSVhSuuret vähähumuksiset järvet (SVh) LWVhPienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet (Vh)LWYYYYYNNNNNNNNNNNNNNNYYYYYYYNYNNNYYNNYYNYNYYYNYNYQE1-2-4 PhytobenthosPäällyslevätEsk--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-2-4 PhytobenthosPäällyslevätESt--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-2-4 PhytobenthosPäällyslevätKkR-N4--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-2-4 PhytobenthosPäällyslevätKtR-N3--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-2-4 PhytobenthosPäällyslevätPkR-N1--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-2-4 PhytobenthosPäällyslevätPtR-N3--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-2-4 PhytobenthosPäällyslevätSk--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-2-4 PhytobenthosPäällyslevätSt--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-3 Benthic invertebratesPohjaeläimetEsk--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-3 Benthic invertebratesPohjaeläimetESt--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-3 Benthic invertebratesPohjaeläimetKkR-N4--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-3 Benthic invertebratesPohjaeläimetKtR-N3--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-3 Benthic invertebratesPohjaeläimetPkR-N1--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-3 Benthic invertebratesPohjaeläimetPtR-N3--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-3 Benthic invertebratesPohjaeläimetSk--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-3 Benthic invertebratesPohjaeläimetSt--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-4 FishKalatEsk--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-4 FishKalatESt--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-4 FishKalatKkR-N4--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-4 FishKalatKtR-N3--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-4 FishKalatPkR-N1--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-4 FishKalatPtR-N3--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-4 FishKalatSk--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-4 FishKalatSt--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE2 Hydromorphological QEsEsk--9999-9999Y-9999Y-9999-9999Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE2 Hydromorphological QEsESt--9999-9999Y-9999Y-9999-9999Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE2 Hydromorphological QEsKk--9999-9999Y-9999Y-9999-9999Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE2 Hydromorphological QEsKt--9999-9999Y-9999Y-9999-9999Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE2 Hydromorphological QEsPk--9999-9999Y-9999Y-9999-9999Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE2 Hydromorphological QEsPt--9999-9999Y-9999Y-9999-9999Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE2 Hydromorphological QEsSk--9999-9999Y-9999Y-9999-9999Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE2 Hydromorphological QEsSt--9999-9999Y-9999Y-9999-9999Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-5-pHFys.kem. Yleiset olosuhteet - pHEsk-pH-arvon minimi5.805.800Y5.600Y5.1004.900Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-5-pHFys.kem. Yleiset olosuhteet - pHESt-pH-arvon minimi5.705.700Y5.500Y5.0004.800Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-5-pHFys.kem. Yleiset olosuhteet - pHKk-pH-arvon minimi5.805.800Y5.600Y5.1004.900Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-5-pHFys.kem. Yleiset olosuhteet - pHKt-pH-arvon minimi5.705.700Y5.500Y5.0004.800Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-5-pHFys.kem. Yleiset olosuhteet - pHPk-pH-arvon minimi5.805.800Y5.600Y5.1004.900Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-5-pHFys.kem. Yleiset olosuhteet - pHPt-pH-arvon minimi5.605.600Y5.400Y5.0004.800Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-5-pHFys.kem. Yleiset olosuhteet - pHSk-pH-arvon minimi5.805.800Y5.600Y5.1004.900Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-5-pHFys.kem. Yleiset olosuhteet - pHSt-pH-arvon minimi5.705.700Y5.500Y5.0004.800Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-6-TotalNitrogenFys.kem. Yleiset olosuhteet - KokonaistyppiEsk-µg/L335.00-9999Y335.000Y800.0001400.000Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-6-TotalNitrogenFys.kem. Yleiset olosuhteet - KokonaistyppiESt-µg/L450.00-9999Y450.000Y900.0001500.000Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-6-TotalNitrogenFys.kem. Yleiset olosuhteet - KokonaistyppiKk-µg/L335.00-9999Y335.000Y800.0001400.000Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-6-TotalNitrogenFys.kem. Yleiset olosuhteet - KokonaistyppiKt-µg/L450.00-9999Y450.000Y900.0001500.000Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-6-TotalNitrogenFys.kem. Yleiset olosuhteet - KokonaistyppiPk-µg/L335.00-9999Y335.000Y800.0001400.000Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-6-TotalNitrogenFys.kem. Yleiset olosuhteet - KokonaistyppiPt-µg/L450.00-9999Y450.000Y900.0001500.000Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-6-TotalNitrogenFys.kem. Yleiset olosuhteet - KokonaistyppiSk-µg/L335.00-9999Y335.000Y800.0001400.000Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-6-TotalNitrogenFys.kem. Yleiset olosuhteet - KokonaistyppiSt-µg/L450.00-9999Y450.000Y900.0001500.000Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-6-TotalPhosphorusFys.kem. Yleiset olosuhteet - KokonaisfosforiEsk-µg/L15.00-9999Y15.000Y35.00055.000Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-6-TotalPhosphorusFys.kem. Yleiset olosuhteet - KokonaisfosforiESt-µg/L20.00-9999Y20.000Y40.00060.000Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-6-TotalPhosphorusFys.kem. Yleiset olosuhteet - KokonaisfosforiKk-µg/L15.00-9999Y15.000Y35.00055.000Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-6-TotalPhosphorusFys.kem. Yleiset olosuhteet - KokonaisfosforiKt-µg/L20.00-9999Y20.000Y40.00060.000Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-6-TotalPhosphorusFys.kem. Yleiset olosuhteet - KokonaisfosforiPk-µg/L15.00-9999Y15.000Y35.00055.000Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-6-TotalPhosphorusFys.kem. Yleiset olosuhteet - KokonaisfosforiPt-µg/L20.00-9999Y20.000Y40.00060.000Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-6-TotalPhosphorusFys.kem. Yleiset olosuhteet - KokonaisfosforiSk-µg/L15.00-9999Y15.000Y35.00055.000Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-6-TotalPhosphorusFys.kem. Yleiset olosuhteet - KokonaisfosforiSt-µg/L20.00-9999Y20.000Y40.00060.000Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-1 PhytoplanktonKhLN3a--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-1 PhytoplanktonLv--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-1 PhytoplanktonMh--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-1 PhytoplanktonMRh--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-1 PhytoplanktonMVh--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-1 PhytoplanktonPhLN3a--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-1 PhytoplanktonRh--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-1 PhytoplanktonRrRk--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-1 PhytoplanktonShLN3a--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-1 PhytoplanktonSVhLN2a--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-1 PhytoplanktonVhLN2a--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-2-3 MacrophytesKhLN3a--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-2-3 MacrophytesLv--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-2-3 MacrophytesMh--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-2-3 MacrophytesMRh--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-2-3 MacrophytesMVh--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-2-3 MacrophytesPhLN3a--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-2-3 MacrophytesRh--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-2-3 MacrophytesRrRk--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-2-3 MacrophytesShLN3a--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-2-3 MacrophytesSVhLN2a--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-2-3 MacrophytesVhLN2a--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-3 Benthic invertebratesKhLN3a--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-3 Benthic invertebratesLv--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-3 Benthic invertebratesMh--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-3 Benthic invertebratesMRh--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-3 Benthic invertebratesMVh--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-3 Benthic invertebratesPhLN3a--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-3 Benthic invertebratesRh--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-3 Benthic invertebratesRrRk--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-3 Benthic invertebratesShLN3a--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-3 Benthic invertebratesSVhLN2a--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-3 Benthic invertebratesVhLN2a--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-4 FishKhLN3a--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-4 FishLv--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-4 FishMh--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-4 FishMRh--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-4 FishMVh--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-4 FishPhLN3a--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-4 FishRh--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-4 FishRrRk--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-4 FishShLN3a--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-4 FishSVhLN2a--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-4 FishVhLN2a--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE2 Hydromorphological QEsKh--9999-9999Y-9999Y-9999-9999Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE2 Hydromorphological QEsLv--9999-9999Y-9999Y-9999-9999Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE2 Hydromorphological QEsMh--9999-9999Y-9999Y-9999-9999Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE2 Hydromorphological QEsMRh--9999-9999Y-9999Y-9999-9999Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE2 Hydromorphological QEsMVh--9999-9999Y-9999Y-9999-9999Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE2 Hydromorphological QEsPh--9999-9999Y-9999Y-9999-9999Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE2 Hydromorphological QEsRh--9999-9999Y-9999Y-9999-9999Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE2 Hydromorphological QEsRrRk--9999-9999Y-9999Y-9999-9999Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE2 Hydromorphological QEsSh--9999-9999Y-9999Y-9999-9999Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE2 Hydromorphological QEsSVh--9999-9999Y-9999Y-9999-9999Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE2 Hydromorphological QEsVh--9999-9999Y-9999Y-9999-9999Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-5-pHKh--9999-9999Y-9999Y-9999-9999Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-5-pHLv--9999-9999Y-9999Y-9999-9999Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-5-pHMh--9999-9999Y-9999Y-9999-9999Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-5-pHMRh--9999-9999Y-9999Y-9999-9999Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-5-pHMVh--9999-9999Y-9999Y-9999-9999Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-5-pHPh--9999-9999Y-9999Y-9999-9999Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-5-pHRh--9999-9999Y-9999Y-9999-9999Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-5-pHRrRk--9999-9999Y-9999Y-9999-9999Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-5-pHSh--9999-9999Y-9999Y-9999-9999Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-5-pHSVh--9999-9999Y-9999Y-9999-9999Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-5-pHVh--9999-9999Y-9999Y-9999-9999Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-6-ChlorophyllAKh-µg/l5.00-9999Y7.000Y12.00024.000Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-6-ChlorophyllALv-µg/l4.00-9999Y5.000Y8.00020.000Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-6-ChlorophyllAMh-µg/l6.40-9999Y12.000Y20.00040.000Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-6-ChlorophyllAMRh-µg/l11.00-9999Y15.000Y25.00050.000Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-6-ChlorophyllAMVh-µg/l3.30-9999Y5.000Y8.00015.000Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-6-ChlorophyllAPh-µg/l5.00-9999Y7.000Y15.00024.000Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-6-ChlorophyllARh-µg/l8.50-9999Y12.000Y20.00040.000Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-6-ChlorophyllARrRk-µg/l7.00-9999Y12.000Y20.00040.000Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-6-ChlorophyllASh-µg/l4.50-9999Y6.000Y11.00020.000Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-6-ChlorophyllASVh-µg/l3.00-9999Y3.600Y7.00013.000Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-6-ChlorophyllAVh-µg/l3.00-9999Y4.000Y7.00014.000Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-6-TotalNitrogenKh-µg/l400.00-9999Y540.000Y660.0001000.000Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-6-TotalNitrogenLv-µg/l360.00-9999Y450.000Y610.000900.000Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-6-TotalNitrogenMh-µg/l510.00-9999Y600.000Y750.0001100.000Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-6-TotalNitrogenMRh-µg/l610.00-9999Y680.000Y850.0001400.000Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-6-TotalNitrogenMVh-µg/l380.00-9999Y480.000Y600.0001000.000Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-6-TotalNitrogenPh-µg/l430.00-9999Y510.000Y700.0001000.000Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-6-TotalNitrogenRh-µg/l520.00-9999Y590.000Y750.0001100.000Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-6-TotalNitrogenRrRk-µg/l670.00-9999Y780.000Y930.0001200.000Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-6-TotalNitrogenSh-µg/l400.00-9999Y460.000Y600.000900.000Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-6-TotalNitrogenSVh-µg/l350.00-9999Y400.000Y500.000700.000Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-6-TotalNitrogenVh-µg/l320.00-9999Y400.000Y500.000750.000Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-6-TotalPhosphorusKh-µg/l13.00-9999Y18.000Y28.00045.000Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-6-TotalPhosphorusLv-µg/l12.00-9999Y25.000Y40.00070.000Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-6-TotalPhosphorusMh-µg/l20.00-9999Y25.000Y40.00065.000Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-6-TotalPhosphorusMRh-µg/l30.00-9999Y40.000Y55.00080.000Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-6-TotalPhosphorusMVh-µg/l11.00-9999Y15.000Y25.00045.000Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-6-TotalPhosphorusPh-µg/l13.00-9999Y18.000Y28.00045.000Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-6-TotalPhosphorusRh-µg/l22.00-9999Y30.000Y45.00065.000Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-6-TotalPhosphorusRrRk-µg/l30.00-9999Y40.000Y55.00075.000Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-6-TotalPhosphorusSh-µg/l12.00-9999Y15.000Y25.00040.000Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-6-TotalPhosphorusSVh-µg/l8.00-9999Y10.000Y18.00035.000Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-6-TotalPhosphorusVh-µg/l8.00-9999Y10.000Y18.00035.000Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-1 PhytoplanktonAll Transitional water body types-7777-7777There are no transitional water bodies in Finland-7777There are no transitional water bodies in Finland-7777-7777NQE1-1 PhytoplanktonPs--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-1 PhytoplanktonPu--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-2-1 MacroalgaePs--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-2-1 MacroalgaePu--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-3 Benthic invertebratesPs--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE1-3 Benthic invertebratesPu--99990.800Y0.600Y0.4000.200Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE2 Hydromorphological QEsPs--9999-9999Y-9999Y-9999-9999Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE2 Hydromorphological QEsPu--9999-9999Y-9999Y-9999-9999Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-1-SecchiDepthPs-m4.503.800Y2.500Y0.9000.500Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-1-SecchiDepthPu-m6.905.800Y3.800Y1.4000.700Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-6-TotalNitrogenPs-µg/l275.00-9999Y330.000Y413.000825.000Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-6-TotalNitrogenPu-µg/l250.00-9999Y300.000Y375.000750.000Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-6-TotalPhosphorusPs-µg/l8.00-9999Y10.000Y12.00024.000Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YQE3-1-6-TotalPhosphorusPu-µg/l6.00-9999Y7.000Y9.00018.000Kansalliset menetelmät on raportoitu dokumentaatiossa nimeltä: OH_3_Pintavesien_ekologisen_tilan_luokittelu_low.pdf, joka sijaitsee hakemistossa: FI - National level > Background documents-YYLuokittelu perustuu biologisten laatutekijöiden ja niitä tukevien fysikaalis-kemiallisten ja hydrologismorfologisten tekijöiden sekä vesimuodostumaan kohdistuvien paineiden yhdennettyyn tarkasteluun. luokittelutekijöiden arvoja verrataan tyyppikohtaisesti määriteltyihin vertailuarvoihin. Sisävesillä vertailuarvot on määritelty luonnontilaisten tai lähellä luonnontilaa olevien havaintopaikkojen aineistoista tai edustavien vertailupaikkojen puuttuessa parhaiden jäljellä olevien paikkojen tilastollisten jakaumien perusteella. Rannikolla vertailuarvot perustuvat empiirisen mallinnuksen tuloksiin (a-klorofylli), 1900-luvun alun havaintoihin (rakkolevävyöhykkeen alaraja ja näkösyvyys) ja seuranta-aineistojen jakaumista saatuihin arvoihin (pohjaeläinindeksi ja kokonaisravinteet). Erinomaisen ja hyvän tilan välinen raja on asetettu soveltuvan tilastollisen jakauman mukaan. Tätä rajaa heikommat arvot on jaettu neljään tilaluokkaan joko tasavälisesti tai arvioitujen kynnysarvojen perusteella. Järvien luokittelumuuttujat on valittu kuvaamaan kasviplanktonin määrää ja taksonikoostumusta, vesikasvien ja pohjaeläinten lajikoostumusta, runsaussuhteita ja indikaattorilajien esiintymistä sekä kalojen lajikoostumusta, indikaattorilajien esiintymistä, biomassaa ja ikärakennetta. Jokivesissä luokittelumuuttujat kuvaavat pohjaeläinten lajikoostumusta, runsaussuhteita, monimuotoisuutta ja tärkeiden taksonien esiintymistä, piilevien taksonikoostumusta ja kalojen lajikoostumusta, runsautta sekä ikärakennetta ja lisääntymistä. Rannikkovesien luokittelumuuttujat kuvavat kasviplanktonin määrää, herkkien makrolevien (rakkolevä) esiintymistä sekä pohjaeläinten taksonikoostumusta ja herkkien lajien esiintymistä.Voimakkaasti muutetuissa vesissä luokitellaan kasviplankton, piilevät sekä vedenlaatu samalla tavalla kuin ei-muutetuissa vesissä. Näiden laskennallinen luokitustulos ei määrää tilaluokkaa, vaan niiden ilmaiseman tilaluokan painoarvoa korjataan arvioimalla missä määrin kasvillisuuden, pohjaeläimistön ja kalaston tilaa on mahdollisuus parantaa hydrologis-morfologisilla toimenpiteillä. Hydrologis-morfologisten toimenpiteillä aikaansaatava myönteinen vaikutus kasvillisuuteen, pohjaeläimistöön ja kalastoon arvioidaan kolmivaiheissa prosessissa. Ensin tunnistetaan kaikki hydrologis-morfologiset parannustoimet, joilla voidaan parantaa vesistön ekologista tilaa. Niistä karsitaan pois ne, jotka aiheuttavat merkittävää haittaa jollekin vesien tärkeälle käyttötarkoitukselle. Sen jälkeen arvioidaan, kuinka suuria vaikutuksia yksittäisillä toimenpiteillä on biologisiin laatutekijöihin. Lopuksi arvioidaan kaikkien tarkasteltujen parannustoimien kokonaisvaikutuksia biologisiin laatutekijöihin, veden laatuun sekä vesistön käyttötarkoituksiin. Mikäli kokonaisvaikutukset olisivat merkittävästi haitalliset, karsitaan toimenpiteitä niin, ettei haittakynnys ylity. Tarkastelun lopputuloksena on prosentuaalinen arvio siitä, kuinka paljon vesimuodostuman tilaa on mahdollista parantaa hydrologis-morfologisilla toimenpiteillä. Jos arviossa päädytään siihen, että toimenpiteillä aikaansaatava muutos biologisten laatutekijöiden arvoissa on yli 40 %, ei vesimuodostuma ole hyvässä saavutettavissa olevassa hydrologis-morfologisessa tilassa. Varsinainen tilaluokka lasketaan ns. kunnostuskertoimella, joka kuvaa toimenpiteillä aikaansaatavaa veden paranemisastetta ja saadaan edellisestä arvioinnista. Kunnostuskertoimen määrityksessä on tähdennetty sitä, että samaa vaikutusta ei saa ottaa huomioon sekä kunnostuskertoimessa että veden laadussa.Eri biologisten tekijöiden keskinäistä vertailua varten muuttujat yhteismitallistetaan. Muuttujille annetaan pisteet sen mukaan mitä tilaluokkaa kukin niistä alkuperäisten havaintojensa ja ELS-arvojensa perusteella ilmentää. Pistearvoja annetaan seuraavasti: erinomainen tila = 0.9, hyvä = 0.7, tyydyttävä = 0.5, välttävä = 0.3 ja huono = 0.1. Ajatuksena on, että pisteet edustavat välin 1-0 tasavälisten ELS-luokkien keskilukua. Pisteytykseen perustuva yhdennetty tilaluokka määräytyy kaikilla biologisilla tekijöillä samojen raja-arvojen perusteella: erinomainen >0.8, hyvä <=0.8, tyydyttävä <=0.6, välttävä <=0.4 ja huono <=0.2. Laatutekijöille, joiden luokittelussa käytetään useita tilaa kuvaavia muuttujia, lasketaan pistearvojen mediaani. Eri biologisten tekijöiden pistearvojen mediaanit yhdistetään lopuksi laskennallista yhdennettyä luokkaa varten laskemalla mediaanipistearvojen mediaani (vallitseva luokka). Yhteismitallistettu luokittelu tehdään niin monella biologisella tekijällä kuin mahdollista. Vedenlaatu- ja hydromorfologiset tekijät otetaan huomioon laskennallista luokkaa tukevina suureina. Samoin lopullisessa päätöksessä tilaluokasta otetaan huomioon painetekijät ja muu olennainen tieto vesimuodostuman tilasta. Lopullinen päätös tehdään asiantuntija-arviona yhdistäen kaikki edellä mainitut osatekijät.Arvioinnissa on käytetty mahdollisimman laajasti kustakin vesimuodostumasta olevaa aikaisempaa sekä vesienhoitolain mukaista seurantaa. Tilan muutoksia on arvioitu sekä veden laatu- että biologisten muuttujien avulla ottaen huomioon myös tiedot kuormituksessa, vesien käytössä, kuten esim. säännöstelyssä tai vedenotossa sekä maankäytössä tapahtuneista muutoksista. Mikäli seuranta-aineisto on ollut riittävä, on laadittu veden laadun ajallista kehitystä kuvaavia tarkasteluja. Vertailutilana on käytetty pintavesityypeille laskettuja referenssilukuja. Myös vesimuodostuman seurantatuloksia ennen ihmistoiminnan voimistumista olevalta ajalta on käytetty, mikäli tällaista aineistoa on ollut saatavilla.VSS 2015 Valtioneuvosto teki 23.11.2006 periaatepäätöksen "Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015". Ohjelmassa määritellään toimia, joiden tavoitteena on saavuttaa vesien hyvä tila ja estää tilan heikkeneminen. Ohjelma koskee sisävesiä, rannikkovesiä ja pohjavesiä. Suuntaviivat tukevat alueellisten vesienhoitosuunnitelmien laatimista. Ne tukevat myös EU:n meristrategiadirektiivin ja Itämeren maiden yhteisen Itämeren suojelua koskevan toimintaohjelman laatimista ja toimeenpanoa. Tavoitteiden saavuttamiseksi toimitaan kuudella päätavoitealueella. Nämä ovat rehevöitymistä aiheuttavan ravinnekuormituksen vähentäminen, haitallisista aineista aiheutuvien riskien vähentäminen, vesirakentamisen ja vesistöjen säännöstelyn haittojen vähentäminen, pohjavesien suojelu, vesiluonnon monimuotoisuuden suojelu sekä vesien kunnostus. Tärkein tavoite on rehevöitymistä aiheuttavan ravinnekuormituksen vähentäminen, mikä edellyttää hajakuormituksen erityisesti maatalouden kuormituksen vähentämistä. Maatalouden ravinnekuormitusta tulee vähentää vuoteen 2015 mennessä vähintään kolmanneksella vuosien 2001-2005 keskimääräiseen tasoon verrattuna. Toimet maatalouden ravinnekuormituksen puolittamistavoitteen saavuttamiseksi tulisi toteuttaa mahdollisimman pian. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavia keinoja on tarkoitus selvittää hallinnonalojen yhteisellä jatkoselvityksellä. Yhdyskuntien ja kalankasvatuksen jätevesikuormituksen vähentämiseksi sovitaan toimialan kanssa vapaaehtoisista ympäristötavoitteista. Pohjavesien suojelua tehostetaan laatimalla kaikille tärkeille pohjavesialueille suojelusuunnitelmat. Lainsäädännön muutostarpeet ja tähän liittyvät rahoitustarpeet selvitetään. Pienvesien suojelua on tarpeen kehittää myös lainsäädännöllisn toimin. Vesistöjen säännöstelyjen tarkoituksenmukaisuuden ja haittojen vähentämisen arviointia jatketaan. Vesien kunnostuksia edistetään erityisesti vaelluskalakantojen elvyttämiseksi ja pitämiseksi elinvoimaisina. Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=5227&lan=fiLinkki nettisivuille-Ekologinen luokitus on kuvattu kartoilla vesipolitiikan puitedirektiivin liitteessä V, kohdassa 1.4.2 esitetyillä väreillä. Luokittelematta jääneet vesimuodostumat on merkitty karttaan harmaalla värillä. Voimakkaasti muutettujen ja keinotekoisten vesien luokittelun esittäminen poikkeaa direktiivin liitteen V ohjeista. Voimakkaasti muutetut ja keinotekoiset vedet on merkitty ekologisen luokituksen karttaan ruskealla värillä. Sen lisäksi on esitetty erikseen kartta, jossa voimakkaasti muutettujen ja keinotekoisten ekologinen tila on esitetty suhteutettuna parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Tällä kartalla on käytetty ekologisen luokituksen värejä liitteen V mukaan jättäen raidoitus pois. Tekninen karttaratkaisu ei ole sallinut luokittelumuuttujien esittämistä kartoilla.Kemiallinen tila on kuvattu vesipolitiikan puitedirektiivin liitteestä V poikkeavalla tavalla. Kemiallisesta tilasta on laadittu karttaesitykset tai se on kuvattu vesienhoitosuunnitelmissa sanallisesti. Kartoilla on merkitty sinisellä vesimuodostumat, joissa hyvä tila saavutetaan ja punaisella vesimuodostuvat, jotka ovat hyvää huonommassa tilassa. Harmaalla värillä on merkitty vesimuodostumat, joita ei ole tiedon puutteen vuoksi luokiteltu. Eri pilaavien aineiden karttoja ei ole tehty karttateknisistä syistä.Artikla 7:n mukaiset alueet on pohjavesien osalta esitetty vesienhoitosuunnitelmissa kartalla. Pintavesien osalta asia on esitetty vesienhoitoalueesta riippuen tekstissä tai kartalla.Pistemäistä kuormitustyyppiä pidetään merkittävänä, jos kyseinen kuormitustyyppi yksin tai yhdessä muiden kuormitustyyppien kanssa aiheuttaa vesimuodostuman tilan, jonka arvioidaan olevan hyvää tai hyvää saavutettavissa olevaa tilaa heikompi vuonna 2015 (ilman lisätoimenpiteitä) tai jos erinomaisen tilan säilyminen on uhattuna. Jos tunnistetaan useita kuormitustyyppejä, jotka yhdessä aiheuttavat merkittävän ympäristöpaineen, otetaan kaikki kuormitustyypit mukaan, vaikka kyseiset kuormitustyypit yksin eivät olisikaan merkittäviä. Sellaista kuormitusta, jonka osuus ihmistoiminnan aiheuttamasta kuormituksesta kyseiseen vesimuodostumaan jää alle 10 prosentin, ei kuitenkaan pidetä merkittävänä. Vesimuodostuman tilaa voi heikentää useampi kuin yksi kuormitustekijä, esimerkiksi fosfori- ja humuskuormitus yhdessä. Tällöin tarkastellaan sekä fosforikuormituksen kannalta merkittävät kuormitustyypit että humuskuormituksen kannalta merkittävät kuormitustyypit ja molemmat raportoidaan. Tietty pistemäinen kuormituslähde voi olla tunnistettu merkittäväksi useissa vesimuodostumissa. Yksittäinen merkittävä pistemäinen päästölähde tunnistetaan laitostasolla, jos se on IPPC-direktiivin soveltamisalaan kuuluva teollisuuslaitos tai yhdyskuntien jätevedenpuhdistamo taikka kyseessä on muu teollisuuslaitos, kaivos tai kalankasvatuslaitos, jonka osuus ihmistoiminnan aiheuttamasta kuormituksesta ko. vesimuodostumaan on yli 10 %.Linkki nettisivuille-Hajakuormituksen arviointi perustuu osittain olemassa olevaan monitoroitujen jokien ja pienten valuma-alueiden havaintoaineistoihin sekä osittain mallinnukseen ja asiantuntija-arvioihin. Vesimuodostuman kokonaiskuormitus on arvioitu, mikäli mahdollista, mitattujen ainepitoisuuksien perusteella. Ainepitoisuuksiin perustuva arvio on laskettu joko keskiarvomenetelmällä tai pitoisuuden ja virtaaman väliseen korrelaatioon pohjautuvalla menetelmällä. Laskettu kokonaiskuormitus on jaettu eri kuormitusektoreille esimerkiksi VEPS-järjestelmän avulla tai käyttäen muulla tavalla paikallisesti määritettyjä ominaiskuormitusarvoja. VEPS:iä käytettäessä on otettu huomioon menetelmän yleistävä luonne ja korjattu tuloksia tarvittaessa asiantuntijatiedoilla. VEPS on staattinen malli, joka arvioi erikseen pistekuormituksen, maatalouden, metsätalouden, luonnonhuuhtouman, laskeuman, haja-asutuksen ja hulevesien aiheuttaman typpi- ja fosforikuormituksen. Pistekuormitus ja laskeuma perustuvat VEPSissä mittauksiin ja muuttuvat ajallisesti, mutta mallissa käytetyt hajakuormitusarviot on saatu tilastoista, tutkimuksista ja tarkempien mallien avulla. Maatalouden kuormitustulokset edustavat pitkäaikaista (10 v.) keskimääräistä kuormitusta.Linkki nettisivuille-Merkittäväksi vedenotoksi määritetään sellaiset tapaukset, joissa vedenotto aiheuttaa vesimuodostuman hyvää heikomman ekologisen tilan tai heikentää vesimuodostuman erinomaista tilaa. Tällainen tapaus voi olla maa-allastyyppinen kalankasvatuslaitos, jonka kautta ohjataan huomattava osa joen vesimäärästä. Vastaavanlainen tapaus voi olla niukkavirtaamaisesta joesta otettu huomattava raakavesimäärä vesihuoltolaitokseen.Linkki nettisivuille-Hydrologis-morfologisten paineiden merkittävyyttä on tarkasteltu sekä voimakkaasti muutetuilla vesimuodostumilla että tilaltaan hyvää huonommaksi arvioiduilla tavanomaisilla vesimuodostumilla. Hydrologis-morfologisten paineiden (muutosten) merkittävyyden määritys on asiantuntija-arvio, jossa on voitu käyttää hydrologis-morfologisen muuttuneisuuden arviointiin tarkoitettuja kriteereitä ja niiden perusteella annettuja pistemääriä (ks. Voimakkaasti muutettuja ja keinotekoisia pintavesiä koskevat erityiskysymykset ja hydrologis-morfologisen tilan arviointi, versio 27.6.2008). Pisteytyksen suomalaisen ohjeen mukainen osatekijä voidaan katsoa merkittäväksi seuraavissa tilanteissa: Ei-voimakkaasti muutetuissa vesimuodostumissa silloin, kun - hydrologis-morfologisten tekijöiden kokonaisvaikutus on arvioitu vähintään melko suureksi (järvillä ja joilla 6-7, rannikkovesillä 4-5) ja kun osatekijän vaikutus on arvioitu vähintään melko suureksi (2 pistettä); tai - osatekijän vaikutus on arvioitu vähintään suureksi (3), vaikka kokonaispistekriteeri ei täyttyisi. Voimakkaasti muutetuissa vesimuodostumissa silloin, kun osatekijän vaikutus on arvioitu vähintään melko suureksi (2 pistettä). Merkittävyyden määrityksessä on otettu huomioon pistearvioiden suuntaa-antavuus kuten voimakkaasti muutetuksi nimeämisessäkin.Linkki nettisivuille-EU:n määrittelemien paineiden lisäksi Suomessa on tunnistettu paineita, jotka johtuvat paikallisista ympäristöoloista, maankäytöstä tai elinkeinon harjoittamisesta. Pistekuormituksen osalta muiksi merkittäviksi paineiksi on tunnistettu kalankasvatus, turkis- ja turvetuotanto sekä kaivokset. Joillakin alueilla metsätalous voi puolestaan aiheuttaa merkittävää hajakuormitusta. Muiden paineiden osalta on tunnistettu järvissä tapahtuva, ihmistoiminnan kiihdyttämä sisäinen kuormitus sekä luontaisesta geologiasta johtuva maaperän happamuus, josta voi aiheutua merkittäviä haitallisia vaikutuksia vesistöön ihmistoiminnan myötävaikutuksella. Kuormitusluonteiset paineet on tunnistettu merkittäväksi, jos kyseinen kuormitustyyppi yksin tai yhdessä muiden kuormitustyyppien kanssa aiheuttaa vesimuodostuman tilan, jonka arvioidaan olevan hyvää tai hyvää saavutettavissa olevaa tilaa heikompi vuonna 2015 (ilman lisätoimenpiteitä). Jos on tunnistettu useita kuormitustyyppejä, jotka yhdessä aiheuttavat merkittävän ympäristöpaineen, on kaikki kuormitustyypit otettu mukaan, vaikka kyseiset kuormitustyypit yksin eivät olisikaan merkittäviä. Sellaista kuormitusta, jonka osuus ihmistoiminnan aiheuttamasta kuormituksesta kyseiseen vesimuodostumaan jää alle 10 prosentin, ei ole kuitenkaan pidetty merkittävänä. Vesimuodostuman tilaa voi heikentää useampi kuin yksi kuormitustekijä, esimerkiksi fosfori- ja humuskuormitus yhdessä. Tällöin merkittävyystarkastelu on toteutettu molempien tekijöiden osalta erikseen. Linkki nettisivuille-Vaikutuksia arvioitaessa on käytetty tietoja vesiin kohdistuvista paineista, kuten jätevesikuormituksesta, hajakuormituksesta ja vesirakentamisesta ja vesien säännöstelystä sekä tietoja vesien veden laadusta ja vesielistön tilasta. Vaikutusten voimakkuuden arviointi on tehty asiantuntija-arvioina mm. vertaamalla vesimuodostuman tilaa samaa tyyppiä edustaviin luonnontilaisiin vesimuodostumiin, kuormituslähteen yläpuolisiin vesimuodostumiin tai ennen ihmistoiminnan aloittamista vallinneeseen tilaan. Vaikutusten voimakkuuden arvioinnissa on hyödynnetty myös ekologista luokitusta varten kehitettyjä kriteerejä. Rehevöitymistä on arvioitu jäte- ja hajakuormituksen typpi- ja fosforikuormituksen sekä vesimuodostuman ravinnepitoisuuksien ja eliövasteiden avulla. Biologisista laatutekijöistä keskeisimmat rehevöitymistä ilmentävät tekijät ovat olleet kasviplankton (ei jokivesissä), pohjaeläimet, vesikasvit (ei jokivesissä) ja kalasto (ei rannikkovesissä). Jokivesissä rehevöitymistä on arvioitu myös piilevien avulla. Kasviplanktonin määrää kuvaavaa a-klorofyllipitoisuutta on käytetty laajasti järvien ja rannikkovesien rehevöitymisen mittarina, koska sitä koskevaa mittaustietoa on ollut runsaasti tarjolla. Hydrologisia muutoksia on arvioitu jokivesissä lyhytaikaissäännöstelyn voimakkuuden, kevään ylivirtaaman muutosten ja kriittisten alivirtaamien yleisyyden perusteella. Järvissä hydrologisia muutoksia kuvaamaan on käytetty vedenpinnan talvialenemaa tai sen suhdetta keskisyvyyteen. Morfologisia vaikutuksia on arvioitu esteettömyyden (padot ym. nousuesteenä toimivat rakenteet), rantaviivan tai uoman rakentamisasteen sekä allastumisen perusteella. Järvissä on otettu huomioon järven laskut sekä siltojen ja penkereiden vaikutukset. Rannikkovesissä esteettömyyttä on arvioitu tarkastelemalla vesimuodostuman luontasta yhteyttä mereen ja morfologisia muutoksia tarkastelemalla rantaviivan rakentamisastetta, muutetun alueen pinta-alaa sekä siltojen ja penkereiden vaikutuksia. Haitallisten aineiden vaikutuksia vesiin on arvioitu ottamalla huomioon vedestä mitatut EU-prioriteettiaineiden sekä kansallisten prioriteettiaineiden pitoisuudet. Lisäksi on tarkasteltu sedimentteihin ja eliöstöön kertyneitä aineita. Happamilla alunamailla ja turvemaiden alueilla on otettu huomioon myös happamoituminen vedestä mitattujen pH-arvojen sekä eliövaikutusten, kuten kalaston koostumuksen avulla tai mahdollisten kalakuolemien. Jätevesien vaikutusalueen laajuuden arviointiin on eräissä tapauksissa käytetty lisäksi myös mm. happipitoisuuksien, hygieenisten haittojen tai luonnontilaisesta poikkeavien sähkönjohtavuusarvojen tarkasteluja.Linkki nettisivuillehttp://www.ymparisto.fi/default.asp?node=22063&lan=fiValtaosaa Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalueen joista aina pienimpiä latvaosia myöten on jossain vaiheessa perattu uittoa varten. Lähes kaikkien vesistöjen uittosäännöt on kumottu, mutta uiton jälkiä ei ole vielä kokonaisuudessaan korjattu. Tulvasuojeluhankkeiden yhteydessä tehdyt perkaukset, pengerrykset ja rantojen suojaukset sekä voimatalousrakentaminen ja säännöstely ovat muuttaneet huomattavasti useiden jokien rakennetta ja hydrologiaa. Useita järviä säännöstellään tulvasuojelun ja voimatalouden edistämiseksi. Padot rajoittavat jossain määrin kalojen ja vesieliöiden vapaata liikkumista tai estävät sen kokonaan. Hajakuormituslähteistä peräisin oleva ravinnekuormitus on suurinta vesienhoitoalueen eteläisissä osissa, jonne maatalous keskittyy. Itä- ja pohjoisosissa metsätalous on vallitseva maankäyttömuoto. Vesienhoitoalueen suometsät ovat käyneet läpi voimakkaan muutoksen. Noin 70 % suoalasta on ojitettu pääosin 1960 - 1980-luvuilla. Nykyisin tehdään pelkästään kunnostusojituksia, mutta ojitettavat alat ovat varsin suuria. Vuonna 2004 vesienhoitoalueella oli tuotannossa yli 200 turvetuotantoaluetta, joiden pinta-ala oli yhteensä noin 21 000 ha. Koko vesienhoitoalueella maatalous on kuitenkin suurin typpi- ja fosforikuormittaja. Happamien sulfaattimaiden kuivatus aiheuttaa happamuus- ja metallikuormitusta etenkin rannikkoalueen jokivesiin. Pistemäisistä kuormittajista teollisuus on keskittynyt suurimpien kaupunkien ympärille. Puunjalostus-, metalli-, kaivos- ja kemian teollisuudella on omat puhdistamonsa. Pienteollisuuden jätevedet johdetaan yleensä kunnalliseen viemäriin. Yhdyskunnat kuormittavat suurimpien kaupunkien ympäristöjä ja muutamat vesienhoitoalueella sijaitsevat kaivokset lähialueensa vesistöjä. Kalankasvatus keskittyy Kuusamon alueelle, Oulujoen latvoille sekä Kuivaniemen edustalle. Rannikkovesiin pääosa kuormituksesta tulee sinne laskevien jokien mukana. Linkki nettisivuille-

Valuma-alueelta tulevaa kokonaisravinnekuormitusta arvioidaan joissa ja puroissa tehtävien virtaama- ja vedenlaatumittausten (kokonaisfosfori, kokonaistyppi) sekä maankäyttötietojen avulla. Kokonaisravinnekuorman osittaminen eri kuormituslähteisiin (taustakuorma, maa- ja metsätalous, hulevedet, turvetuotanto, pistekuormitus) sisältää lukuisia epävarmuustekijöitä, koska virtaama- ja vedenlaatumittauksia on rajoitetusti saatavilla maankäytöltään ja maaperä- ja maantieteellisistä olosuhteiltaan yhtenäisiltä valuma-alueilta ja lisäksi vedenlaatumittauksia tehdään vuosittain suhteellisen vähän. Suomessa maatalouden kuormittavaa vaikutusta arvioidaan pienten valuma-alueiden, peltolohkotutkimusten havaintojen avulla sekä myös mallinnuksen perusteella. Maatalousvaltaisia tutkimusalueita on kuitenkin vain muutamia ja nekin keskittyvät lähinnä Etelä-Suomen savimaille eli mittausaineisto on kiistatta suppea luotettavien kuormitusarvioiden tekemiseen. Alueellinen kuormitusherkkyyden arviointi edellyttäisi lisäksi muun muassa lohkokohtaista lannoitusmäärien, P-luvun ja karjanlannan levitystietoa, jota nyt ei ole peltolohko- tai vesistöaluetasolla käytettävissä. Metsätaloustoimenpiteet tilastoitaan vain metsäkeskustasolla, joten pienemmässä mittakaavassa näidenkään toimenpiteiden pinta-alatietoja ei ole saatavilla. Luonnonhuuhtouman osuutta kokonaiskuormituksesta on vaikeaa luotettavasti arvioida. Viljelijöiden säännöllisesti tekemiä maan fosforiluvun mittauksia tullaan kehittämään siten, että jokaisesta mittauksesta tallennetaan mittauspaikan koordinaatit, jolloin maatalouden kuormitusriskialueiden tunnistaminen kohentuu. Kaiken kaikkiaan valtakunnallisten aineistojen yhteiskäyttöä edistetään nyt Suomessa monella rintamalla, joten lähitulevaisuudessa on mahdollista paremmin hyödyntää monia valtakunnallisia aineistoja, joiden käyttö nykyisellään on rajoitettua. Myös hydrologis-morfologisten muutosten vaste biologisiin muuttujiin tunnetaan huonosti, mikä edellyttää lisätutkimusta.Suomessa on viime aikoina koottu koko maan peltolohkotutkimusaineistojen tulokset yhdeksi tietokannaksi, joka on mahdollistanut sekä maatalouden kuormitusarvion tarkentamisen että vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutuksen arvioinnin (VIHMA -malli). Seuraavassa vaiheessa VIHMAn tietosisältö sisällytetään valtakunnalliseen vesistömallijärjestelmään, jolloin on mahdollista arvioida myös erilaisten hydrologisten vuosien vaikutusta fosforikuormitukseen ja arvioida kuormituksen vähentymistä pellolla tehtävillä toimenpiteillä ja suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen avulla. Vesistömallijärjestelmän vedenlaatuosiota kehitetään seuraavaksi typen osalta, mutta tähän työhön ei ole suunnattu riittävästi resursseja, joten kehitystyö etenee hitaasti. Suomessa on myös perustettu uusi karjatalousvaltainen pieni valuma-alue, jossa monitoroidaan veden laatua jatkuvatoimisilla nitraatti- ja sameusantureilla. Koska myös olemassa olevien pienten valuma-alueiden automaattista monitorointia lisätään, saadaan jatkossa entistä tarkempia kuormitusarvioita. Kuormituksen osittaminen eri kuormituslähteisiin tulee kuitenkin edelleenkin sisältämään epävarmuutta, koska yksittäisten maankäyttömuotojen (maatalous, luonnontilaiset alueet, eri metsätaloustoimenpidealueet) kuormitustutkimusta ei resurssisyistä voida lisätä. Tavoitteena on myös hyödyntää kaikkia uusia tutkimustuloksia, jotka käsittelevät ulkoiseen kuormitukseen liittyviä kysymyksiä. Vesienhoitoalueiden seurantaohjelmissa vuosille 2006-2012 on pyritty lisäämään biologisten muuttujien ja haitallisten aineiden määrityksiä. Seurantaohjelman suunnittelussa otettiin huomioon suurimmat tunnistetut epäkohdat ja pyrittiin kohdentamaan seurantaa niihin pintavesityyppeihin ja niille alueille, joilta aikaisempi tieto oli erityisen puutteellista.Linkki nettisivuille-Jaksolla 2005-2010 on pintavesien osalta tehty seuraavat metodologiset uudistukset: - pintavesimuodostumien määrittelykriteerien ja rajausten uudistaminen - järvien, jokien ja rannikkovesien tyypittelyjärjestelmän uudistaminen - järvi-, joki- ja rannikkovesimuodostumien ekologisen ja kemiallisen luokittelujärjestelmän laatiminen - voimakkaasti muutettujen ja keinotekoisten vesimuodostumien määrittelyjärjestelmän tarkistaminen - pintavesimuodostumiin kohdistuvien ympäristöpaineiden ja vaikutusten määrittämismenetelmien uudistaminen - pintavesimuodostumien tavoitetilan saavuttamisen arviointimenetelmän laatiminen - vesienhoidon seurantaohjelman tarkistaminen

Suomessa vesienhoidon suunnittelusta (VHS) vastuulliset alueelliset ympäristökeskukset ovat asiantuntija-arvioina ja mallilaskelmien avulla määrittäneet hyvää heikommassa tilassa oleville pintavesimuodostumille mahdolliset poikkeukset hyvän tilan saavuttamisen määräajalle (4 artiklan 4 kohta)ja 4 artiklan 7 kohdan mukaisille tapauksille. Sen sijaan 4 artiklan 5 ja 6 kohdan mukaisia poikkeuksia ei Suomessa ole sovellettu ensimmäisellä vesienhoidon suunnittelun kierroksella. Seuraavassa on kuvattu sovellettujen poikkeusten perusmäärittelyt: VPD 4(4) a i): VHS:ssa voidaan pidentää vesienhoitolain 21 §:ssä asetettuja määräaikoja, jos ympäristötavoitteiden saavuttaminen on mahdollista ainoastaan vaiheittain edellyttäen, että vesimuodostuman tilan parantaminen VHS-kauden aikana ei ole teknisesti toteutettavissa. VPD 4(4) a ii): VHS:ssa voidaan pidentää vesienhoitolain 21 §:ssä asetettuja määräaikoja, jos ympäristötavoitteiden saavuttaminen on mahdollista ainoastaan vaiheittain edellyttäen, että vesimuodostuman tilan parantaminen VHS-kauden aikana on taloudellisesti kohtuutonta VPD 4(4) a iii): VHS:ssa voidaan pidentää vesienhoitolain 21 §:ssä asetettuja määräaikoja, jos ympäristötavoitteiden saavuttaminen on mahdollista ainoastaan vaiheittain edellyttäen, että vesimuodostuman tilan parantaminen VHS-kauden aikana on luonnonolosuhteiden vuoksi ylivoimaista VPD 4(7): Ympäristötavoitteista voidaan poiketa, jos uusi merkittävä hanke muuttaa fyysisesti vesimuodostumaa ja hanke on yleisen edun kannalta erittäin tärkeä ja se edistää merkittävästi ihmisen terveyttä tai ihmisten turvallisuutta, haittojen ehkäisemiseksi on ryhdytty kaikkiin käytettävissä oleviin toimenpiteisiin, tavoiteltaviin hyötyihin ei päästä muilla teknisesti ja taloudellisesti kohtuullisilla ja ympäristön kannalta merkittävästi paremmilla keinoilla kuin vesimuodostuman muuttamisella. VPD 4(7): Pintavesimuodostuman tilan heikkenemistä erinomaisesta hyvään ei pidetä ympäristötavoitteiden vastaisena, jos tilan heikkenemisen aiheuttaa uusi merkittävä, kestävän kehityksen mukainen hanke ja jos hanke on yleisen edun kannalta erittäin tärkeä ja se edistää merkittävästi ihmisen terveyttä tai ihmisten turvallisuutta, haittojen ehkäisemiseksi on ryhdytty kaikkiin käytettävissä oleviin toimenpiteisiin, tavoiteltaviin hyötyihin ei päästä muilla teknisesti ja taloudellisesti kohtuullisilla ja ympäristön kannalta merkittävästi paremmilla keinoilla.Pintavesimuodostumien ympäristötilatavoitteiden saavuttamisen määräaikoja on pidennetty joko vuoden 2021 loppuun tai vuoden 2027 loppuun alueellisten ympäristökeskusten tekemien laskennallisten ja asiantuntija-arvioiden perusteella.Linkki nettisivuille-