FIFIVHA5VHA5Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 20152006-06-222006-06-222006-06-22Päivämäärä muodossa vuosi-kuukausi-päivä2007-06-21Päivämäärä muodossa vuosi-kuukausi-päivä2008-10-312009-12-101 Johdanto 1.1 Vesienhoitosuunnitelmien tarkoitus 1.2 Suunnitelmien laatiminen 1.3 Vesienhoidon suunnittelun vaikuttavuus 1.4 Vesiensuojelun taustaa 2 Vesienhoitoon liittyvät ohjelmat ja sopimukset 2.1 Kansainvälinen yhteistyö ja sopimukset 2.2 Kansalliset ohjelmat ja suunnitelmat 2.3 Alueelliset ohjelmat ja suunnitelmat 3 Vesienhoitoalueen yleiskuvaus 3.1 Luonnonolot, maankäyttö ja asutus 3.2 Pintavedet Joet ja järvet Rannikkovedet 3.3 Pohjavedet Pohjavesialueiden kartoitus ja luokittelu Pohjavesivarat 3.4 Toimintaympäristön muutokset Ilmastonmuutos Muut toimintaympäristön muutokset 3.5 Uudet hankkeet 4 Suunnitelmassa tarkasteltavat vedet 4.1 Tarkastelun periaatteet 4.2 Järvet, joet ja rannikkovedet Tyypittely Järvet Joet Rannikkovedet 4.3 Suunnitelmassa tarkasteltavat pohjavedet 5 Erityiset alueet 5.1 Talousveden ottoon käytettävät vedet 5.2 Elinympäristön tai lajien suojeluun määritellyt alueet 5.3 Uimavedet 6 Vesien tilaa heikentävä toiminta 6.1 Vesien kuormitus Asutus Teollisuus ja yritystoiminta Maatalous Metsätalous Maa-ainesten otto Liikenne Pilaantuneet maa-alueet Muu tilaa heikentävä toiminta 6.2 Vesien säännöstely ja rakentaminen Voimataloudelliset toimenpiteet Virtavesien perkaukset Voimakkaasti muutetut ja keinotekoiset vedet 6.3 Vesien tilaan vaikuttava vedenotto Pintavedenotto Pohjavedenotto 6.4 Yhteenveto järvien, jokien ja rannikkovesien tilaa heikentävästä toiminnasta 6.5 Yhteenveto pohjavesien tilaa heikentävästä toiminnasta 7 Vedenkäytön taloudellinen analyysi 7.1 Vesien käyttötarkoitusten taloudellinen merkittävyys 7.2 Veden hankinnan ja tarpeen pitkän ajan ennusteet 7.3 Kustannusten kattamisen periaatteen huomioon ottaminen vesihuollossa 7.4 Toimenpiteiden kustannustehokkuuden tarkastelu 8 Vesien seuranta 8.1 Järvien, jokien ja rannikkovesien tilan seuranta 8.2 Pohjavesien seuranta 9 Vesien tila 9.1 Pintavesien tilan arviointi Pintavesien nykytila Voimakkaasti muutetut ja keinotekoiset vesistöt Erityiset alueet 9.2 Ihmistoiminnan vaikutukset pintavesien tilaan 9.3 Pohjavesien riskialueet 9.4 Pohjavesien tilan arviointi Pohjavesien luokittelujärjestelmä Pohjavesien kemiallinen ja määrällinen tila 10 Vesien tilatavoitteet ja parantamistarpeet 10.1 Ympäristötavoitteiden määrittäminen 10.2 Pintavesien ympäristötavoitteet Yleistä Erityiset alueet Uudet hankkeet 10.3 Pohjavesien ympäristötavoitteet 10.4 Pintavesien tilan parantamistarpeet 10.5 Pohjavesien tilan parantamistarpeet 11 Vesienhoidon toimenpiteet 11.1 Johdanto 11.2 Sektorikohtaiset toimenpiteet Yhdyskunnat Haja-asutus Teollisuus ja yritystoiminta Maatalous Metsätalous Liikenne Vedenotto Maa-ainesten otto Vesistöjen kunnostus, säännöstely ja rakentaminen Toimenpiteet poikkeuksellisten tilanteiden varalle Muut toimenpiteet 11.3 Ehdotukset toimenpideyhdistelmiksi sekä arvio niiden vaikutuksista ja kustannuksista Vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanoon liittyvät taloudelliset edellytykset Toimenpideyhdistelmät Toimenpideyhdistelmien vaikutukset vesien tilaan Toimenpiteiden kustannukset Toimenpideyhdistelmien muut vaikutukset 11.4 Tavoitteiden saavuttaminen 12 Tietolähteet ja tiedonsaanti 12.1 Verkkosivut ja toimenpideohjelmat 12.2 Rekisterit 12.3 Muut lähteet 13 Kansalaisten kuuleminen ja vaikutusmahdollisuudet 13.1 Yhteistyöryhmä 13.2 Kuulemiskierrokset 13.3 Alueelliset tilaisuudet 13.4 Saamelaiskäräjälain (§ 9) mukainen neuvottelu vesienhoitosuunnitelmasta 13.5 Yhteenveto esitetyistä lausunnoista ja mielipiteistä 13.6 Palautteen huomioon ottaminen 14 Ympäristöselostus 14.1 Johdanto 14.2 Vesienhoitosuunnitelman sisältö ja päätavoitteet 14.3 Ihmistoiminnasta aiheutuvat erityiset ympäristöongelmat vesienhoitoalueella 14.4 Vesienhoitosuunnitelman vaikutusten kohdentuminen 14.5 Muut vesienhoitoon liittyvät suunnitelmat ja ohjelmat ja niiden vaikutus vesienhoitosuunnitelmaan 14.6 Valitut vaihtoehdot ja niiden valintaperusteet 14.7 Vaihtoehtojen vaikutukset 14.8 Toimenpiteet, joilla aiotaan ehkäistä, vähentää tai poistaa vesienhoitosuunnitelman toteuttamisesta aiheutuvia haittoja 14.9 Aineiston hankintaan ja vaikutusten arviointiin liittyvät puutteet 14.10 Miten tavoitteiden toteutumista ja toimenpiteiden vaikutuksia aiotaan seurata 14.11 Ympäristöselostuksen yhteenveto Vesienhoidon käsitteitä Yhteystiedot Liiteet Liite 1. Selvitys hankkeista, jotka voivat aiheuttaa poikkeamia tilatavoitteisiin Saamenkieliset tiivistelmät Tiivistelmä 1. Pohjoissaame Tiivistelmä 2. Inarinssaame Tiivistelmä 3. KoltansaameVesienhoidon suunnittelussa käytettiin avointa ja osallistuvaa menettelyä. Vesienhoitoalueen alueellisten ympäristökeskusten toimialueille perustettiin yhteistyöryhmät, joihin koottiin mahdollisimman kattavasti alueen eri eturyhmien edustus. Yhteistyöryhmissä olivat edustettuina seuraavat keskeiset tahot: kunnat, maakuntaliitto, vesihuoltolaitokset, työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö sekä maatalousyksikkö, metsäkeskus, metsähallitus, lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosasto, tiepiiri, saamelaiskäräjät, metsänomistajien liitto, teollisuus, vesivoimatuottajat, Pro-Agrian kalatalouskeskus sekä maaseutukeskus, luonnonsuojelupiiri, ammattikalastajat, vapaa-ajankalastajat, geologian tutkimuslaitos, riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, metsäntutkimuslaitos, vesiensuojeluyhdistys ja satamat. Yhteistyöryhmä teki suunnittelun edetessä ehdotuksia vesienhoidon tavoitteista alueelliselle ympäristökeskukselle. Yhteistyöryhmä seurasi, arvioi ja ennakoi vesien käyttöä, suojelua ja tilaa sekä näiden kehitystä alueella. Se on käsitellyt sekä ehdotusta vesienhoitosuunnitelmaksi että sitä varten laadittuja selvityksiä ja ohjelmia ja ottanut niihin kantaa. Yhteistyöryhmät myös edistävät tiedonkulkua hankkeesta vastaavan, viranomaisten ja muiden hankkeen sidosryhmien välillä. Keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien nimeämistä, tavoitteen asettelua ja toimenpidesuunnittelua valmisteltiin erillisessä alatyöryhmässä. Yhteistyöryhmä ja alatyöryhmä ovat kokoontuneet useita kertoja toimenpideohjelman valmistelun aikana. Valtioneuvosto teki 2006 periaatepäätöksen, jolla sisävesien, rannikkovesien ja pohjavesien suojelulle annettiin uudet valtakunnalliset suuntaviivat (Vesiensuojelun suuntaviivat 2015). Periaatepäätöksessä esitetään tavoitteet ja toimet vesien tilan parantamiseksi. Valtioneuvosto teki 2002 periaatepäätöksen toimista Itämeren suojelemiseksi eli Suomen Itämeren suojeluohjelman. Sen tavoitteena on muun muassa vähentää Itämeren rehevöitymistä sekä parantaa Itämeren luonnon ja vesialueiden tilaa. Öljy- ja kemikaalikuljetusten sekä vaarallisten aineiden aiheuttamia riskejä ja haittoja on vähennettävä. Ohjelmassa nimetään yli 30 keinoa tavoitteiden saavuttamiseksi. Päätös edellyttää toimia seuraavien 10 - 15 vuoden aikana sekä Suomessa että sen lähialueilla. Maatalouden ympäristöpolitiikka perustuu EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) periaatteisiin, joiden mukaisesti myös Suomessa toteutetaan maatalouden ympäristöohjelmaa. Ohjelma perustuu vapaaehtoisiin tilakohtaisiin sopimuksiin ja ympäristönhoidosta maksettavaan tukeen. Maatalouden vesiensuojelua rahoitetaan EU:n maatalouden ympäristötuesta ja kansallisesta maatalouden investointituesta. Vesienhoitoon mahdollisesti vaikuttavia kansallisen tason ohjelmia ja suunnitelmia on laadittu eri toimialoille. Näitä ovat esimerkiksi ilmastonmuutokseen kansallinen sopeutumisstrategia, Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ja tiehallinnon ympäristöohjelma vuosille 2006 -2010. Alueelliset ympäristökeskukset ja niiden edeltäjät, vesi- ja ympäristöpiirit, ovat sidosryhmiensä kanssa laatineet vesiensuojelua, -käyttöä ja vesihuoltoa koskevia alueellisia yleissuunnitelmia ja vesistöalueen kehittämisohjelmia. Näiden suunnitelmien valmisteluun osallistuneet toimijat ovat sitoutuneet toteuttamaan suunnitelmien mukaisia toimia. Toimenpiteiden toteuttaminen on vielä osittain kesken ja suunnitelmissa sovitut asiat on otettava huomioon vesienhoitosuunnitelmia laadittaessa. Lisäksi on tehty alueellisia tulvasuojelusuunnitelmia, virtavesien ja järvien kunnostustarveselvityksiä, pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia sekä pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamiseen tähtääviä selvityksiä. Maakuntasuunnitelmat ja maakuntaohjelmat ovat keskeisiä myös vesiensuojelua koskevien tavoitteiden toteuttamisessa. Maakunnan liitot laativat yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa omaa aluettaan koskevan maakuntasuunnitelman, joka on maakunnan pitkän aikavälin strateginen suunnitelma. Maakuntasuunnitelmassa esitetään maakunnan tavoiteltu kehitys. Maakuntaohjelmassa määritellään toimenpiteet maakuntasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi, maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimmät hankkeet sekä arvio niiden rahoituksesta. Maakuntakaavassa puolestaan varataan alueet ympäristöriskejä aiheuttavalle teollisuudelle ja yritystoiminnalle. Maakuntasuunnitelma, maakuntakaava ja maakuntaohjelma muodostavat yhdessä maakunnan suunnittelun kokonaisuuden, joka tulee ottaa huomioon maakuntaa koskevia muita suunnitelmia, ohjelmia ja toimenpiteitä laadittaessa. Muita vesienhoitoon vaikuttavia ohjelmia ja suunnitelmia on laadittu eri toimialoille. Näitä ovat esimerkiksi alueelliset ympäristöohjelmat, peltoviljelyn suojavyöhykkeiden ja monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnitelmat, kalataloutta koskevat ohjelmat, alueelliset metsäohjelmat, maaseudun kehittämisohjelmat, maaseutusuunnitelmat sekä muut eri toimijoiden sektorikohtaiset alueelliset suunnitelmat. Lisäksi alueella on toteutettu ja toteutetaan lukuisa joukko erilaisiin kunnallisiin, ylikunnallisiin, maakunnallisiin, kansallisiin tai EU-rahoitteisiin suunnitelmiin ja ohjelmiin liittyviä hankkeita, joilla on merkitystä vesiensuojelussa. Tällaisia pääosin paikallisia hankkeita voivat olla esimerkiksi vesistöjen kunnostushankkeet, vesihuollon kehittämissuunnitelmat, pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat sekä kalastusalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmat.Kuulemismenettelyt sanomalehtien/kuntien ilmoitustaulujen/kirjastojen/internet-sivujen avulla. Lausunnot keskeisiltä viranomaisilta ja vesienhoitoon liittyviltä organisaatioilta. Yleisötilaisuudet/ suunnitteluseminaarit ja työpajat.Kuulemiskierroksista tiedotettiin suunnittelualueen lehdistössä kuntien ilmoitustauluilla ja ympäristöhallinnon Internet-sivuilla. Kuulemisasiakirjat olivat nähtävillä kunnissa useimpien kuntien pääkirjastoissa ja Lapin ympäristökeskuksen Internet-sivuilla: www.ymparisto.fi > Alueelliset ympäristökeskukset > Lappi > Ympäristönsuojelu > Vesiensuojelu > Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö > Kuuleminen vesienhoidosta. Kansalaisten kuulemisen lisäksi pyydettiin kirjalliset lausunnot vesienhoitoalueen alueellisten ympäristökeskusten toimialueen keskeisiltä viranomaisilta ja muilta vesienhoitoon liittyviltä organisaatioilta.Ensimmäinen kuuleminen järjestettiin 22.6.- 22.12.2006 vesienhoidon suunnittelun työohjelmasta siinä esitetystä aikataulusta sekä osallistumisesta. Toisella kuulemiskierroksella 21.6.2007 - 21.12.2007 palautetta pyydettiin vesienhoidon keskeisiä kysymyksiä käsitelleestä yhteenvedosta. Kuuleminen vesienhoitosuunnitelmaehdotuksista oli 31.10.2008 - 30.4.2009.Kuulemiskierrosten kuulemisaineistot olivat nähtävillä alueellisissa ympäristökeskuksissa ympäristöhallinnon internet-sivuilla (www.ymparisto.fi/vesienhoito) sekä useimpien kuntien pääkirjastoissa.Kahden ensimmäisen kuulemiskierroksen lausunnoissa ja kannanotoissa annettiin palautetta seikoista joita vesienhoidon suunnittelussa tulisi painottaa nykyistä enemmän. Työohjelmaa ja aikataulua pidettiin pääosin selkeänä. Erityisesti yksittäisten kansalaisten osallistumismahdollisuuksiin kiinnitettiin palautteissa huomiota. Keskeisiä kysymyksiä pidettiin oikeina mutta joissain palautteissa liian yleisinä paikallistason ongelmien kannalta. Palautteissa esitettiin lukuisia toimenpide-ehdotuksia vesistöjä muuttavien tekijöiden aiheuttamien vaikutusten lieventämiseksi tai korjaamiseksi. Vesienhoitosuunnitelmaehdotuksesta annetuissa palautteissa vesienhoitosuunnitelmaa pidettiin yleisesti oikeansuuntaisena ja perusteltuna vesienhoidon linjauksena. Suunnitteluprosessia pidettiin läpinäkyvänä ja osallistumismahdollisuuksia yleensä riittävinä. Kritiikkiä kohdistui mm. vesien luokittelun heikkouksiin ja vesien tilan seurannan puutteisiin. Erityisesti pienten vesien käsittelyä pidettiin riittämättömänä. Toimenpiteiden määrittelyä pidettiin liian ylimalkaisena tai riittämättömänä. Voimakkaasti muutettujen ja keinotekoisten vesien luokittelua ja toimenpide-esityksiä kritisoitiin vahvasti. Samoin toimenpiteiden taloudellisia tarkasteluja pidettiin puutteellisina ja toimenpiteiden sitovuutta epäiltiin. Saatu palaute sekä siitä laaditut tiivistelmät ja vastineet keskeisimpiin asiakokonaisuuksiin on julkaistu ympäristöhallinnon verkkosivuilla: www.ymparisto.fi > Alueelliset ympäristökeskukset > Lappi > Ympäristönsuojelu > Vesiensuojelu > Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö > Kuuleminen vesienhoidosta.Kuultavat asiakirjat on valmisteltu yhteistyössä yhteistyöryhmän kanssa. Kannanotot on käsitelty yhteistyöryhmässä ja ryhmän antama palaute on otettu huomioon valmisteluvaiheessa. Kahdella ensimmäisellä kuulemiskierroksella saatu palaute on otettu soveltuvin huomioon vesienhoitosuunnitelmaehdotuksen valmistelussa ja vesienhoitosuunnitelmaehdotusta on päivitetty viimeisen kuulemiskierroksen palautteen perusteella. Suurimmat muutokset on tehty toimenpiteitä koskevaan lukuun. Nykykäytännön ja lisätoimenpiteiden välistä jakoa on tarkennettu ja kustannukset on arvioitu uudelleen valtakunnallisesti yhtenäisin perustein. Ohjauskeinoja on täydennetty valtakunnallisesti laadittujen listojen perusteella. Monissa palautteissa vaadittiin seurantaa ja toimenpiteitä yksittäisille pienille järvi- ja jokialueille. Pienten pintavesien suuren määrän ja tietojen niukkuuden takia vesienhoidon suunnittelussa on kuitenkin jouduttu tässä vaiheessa keskittymään suuriin ja keskisuuriin vesistöihin eikä yksittäisiin pienvesiin siksi ole puututtu. Palautteissa mainittuja vesialueita pyritään kuitenkin mahdollisuuksien mukaan sisällyttämään seurantaan ja kartoituksiin. Pienempien vesien tilaa ja niiden vaatimia toimenpiteitä tarkastellaan tiedon karttuessa tulevilla vesienhoitojaksoilla. Palautteesta laadittuun tiivistelmään on kirjattu vastineet keskeisimpiin asiakokonaisuuksiin: www.ymparisto.fi > Alueelliset ympäristökeskukset > Lappi > Ympäristönsuojelu > Vesiensuojelu > Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö > Kuuleminen vesienhoidosta. Saamelaiskäräjien kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena saamelaisten oikeuksia ja asemaa selventävät tekstit on lisätty vesienhoitosuunnitelmaan ja vaikutusarvioita saamelaisten asemaan ja oikeuksiin on täsmennetty. Vesienhoidon tavoitteet tukevat saamelaiselinkeinojen ja -kulttuurin säilymistä.Suunnitelma tarkistetaan kuuden vuoden välein, seuraavan kerran vuonna 2015. Ympäristöministeriö ohjaa ja koordinoi tarkistusprosessia valtakunnan tasolla.FIVHA51 Point Source261.1.1 Point - UWWT_2000-99991.1.4 Point - UWWT_150000-99991.3 Point - IPPC plants (EPRTR)-99991.5 Point - Other-99992.2 Diffuse - Agricultural2.5 Diffuse - Releases from facilities not connected to sewerage network2.6 Diffuse - Other4.2 FlowMorph - Hydroelectric dam4.4 FlowMorph - Flood defence dams4.5 FlowMorph - Water Flow Regulation4.6 FlowMorph - Diversions4.8 FlowMorph - Weirs5.1 RiverManagement - Physical alteration of channel8.10 OtherPressures- OtherYUimavesidirektiivin vaatimukset on sisällytetty huhtikuun 2008 alussa voimaan tulleeseen sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen 177/2008. Asetus koskee suuria yleisiä uimarantoja, ns. EU-uimarantoja, joilla arvioidaan käyvän uimakauden aikana vähintään 100 uimaria päivässä. Asetuksen tavoitteena on uimareiden terveyden suojelu ennalta tehtävien ja uimakauden aikana tehtävien toimenpiteiden avulla. Vesipuitedirektiivin nojalla kerättyjä seurantatietoja tullaan hyödyntämään uimavesiprofiilien laadinnassa kartoitettaessa uimaveden laatuun vaikuttavia tekijöitä.YLintu- ja luontodirektiivi on toimeenpantu Suomessa luonnonsuojelulain 1096/1996 ja luonnonsuojeluasetuksen 160/1997 nojalla. Suomessa on 1857 Natura 2000 -verkostoon kuuluvaa aluetta. Verkoston pinta-ala on noin viisi miljoonaa hehtaaria. Tästä noin kolme neljäsosaa, eli noin 3,6 miljoonaa hehtaaria, on maa-alueita. Lintudirektiivin mukaisesti ilmoitettuja SPA-alueita on 468. Niiden pinta-ala on noin 3,1 miljoonaa hehtaaria, mikä vastaa noin 9 prosenttia Suomen kokonaispinta-alasta. SCI- ja SPA-alueet ovat osin päällekkäisiä.YSuomessa talousveden laatua ja valvontaa koskevat velvoitteet on sisällytetty sosiaali- ja terveysministeriön asetuksiin 461/2000 ja 401/2001. Asetusta 461/2000 sovelletaan talousveteen, jota toimitetaan vähintään 10 m3 päivässä taikka vähintään 50 henkilön tarpeisiin. Asetuksessa on huomioitu vuonna 1998 voimaan tulleen neuvoston direktiivin 98/83/EY vaatimukset. Asetus sisältää sitovia, terveysperusteisia laatuvaatimuksia ja talousveden käyttökelpoisuuteen perustuvia laatusuosituksia. Pienten yksiköiden talousveden laatua valvotaan vuonna 2001 annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (401/2001) mukaisesti. Suurten talousvettä toimittavien laitosten valvontaan ja laatuun liittyvät tiedot on raportoitu Euroopan komissiolle. Näiden laitosten toimittaman talousveden laatua valvotaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 461/2000 mukaan.YSeveso-direktiivi on toimeenpantu lailla vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) ja asetuksella vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (59/1999). Maankäytön suunnittelun osalta Seveso-direktiivin vaatimukset on otettu huomioon maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999). Laissa ja valtakunnallisissa alueidenkäytön tavoitteissa on asetettu velvoite suojaetäisyyksien huomioon ottamisesta maankäytön suunnittelussa suuronnettomuusvaarallisten laitosten ympäristössä.YDirektiivi velvoitteet on toimeenpantu lailla ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 468/1994 sekä valtioneuvoston asetuksella ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 713/2006. Suunnitelmia koskeva ympäristövaikutusten arviointi on tehty noudattaen SOVA-lain (laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista, 200/2005) mukaista menettelyä. Lakia ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) sovelletaan hankkeisiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä sisältää ne hankkeet, joihin on aina sovellettava YVA-menettelyä. YVA-menettelyä voidaan lisäksi soveltaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksellä yksittäistapauksissa hankkeisiin, joilla on todennäköisesti merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. SOVA-lain mukaista menettelyä varten laadittiin kansallinen ohjeistus "Ympäristövaikutusten arviointi vesienhoidossa". Ympäristöselostus on julkaistu vesienhoitosuunnitelmassa erillisenä lukuna.YPuhdistamolietedirektiivi on toimeenpantu valtioneuvoston päätöksellä 282/1994 puhdistamolietteen käytöstä maataloudessa sekä maa- ja metsätalousministeriön asetuksella lannoitevalmisteista asetus nro 12/07, 13.2.2007.YYhdyskuntajätevesidirektiivi on Suomessa toimeenpantu ympäristönsuojelulain (86/2000) ja vesihuoltolain (119/2001) nojalla annetulla valtioneuvoston asetuksella yhdyskuntajätevesistä (888/2006).YSuomessa kasvinsuojelutuotedirektiivi on toimeenpantu kasvinsuojeluaineista annetulla lailla (1259/2006). Kasvinsuojeluainelain säännöksistä on annettu tarkempia määräyksiä maa- ja metsätalousministeriön asetuksilla: asetus kasvinsuojeluaineita koskevasta kirjanpidosta sekä markkinoille saatettujen kasvinsuojeluaineiden määrän ilmoittamisesta (MMMa16/07); asetus kasvinsuojeluaineen hyväksymisen hakemisesta ja hyväksymisestä sekä niihin liittyvistä menettelyistä (MMMa 57/07); asetus kasvinsuojeluaineen myyntipäällykseen tehtävistä merkinnöistä (MMMa 58/07); asetus kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevasta tutkinnosta, tarkastuksia suorittavien laitosten hyväksymisestä sekä koe- ja tutkimustoiminnasta (MMMa 59/07) sekä asetus kasvinsuojeluaineen lentolevityksestä (MMMa 60/07).YNitraattidirektiivi on toimeenpantu valtioneuvoston asetuksella maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Asetus on annettu ympäristönsuojelulain 11 §:n nojalla ja se sisältää sekä määräyksiä että suosituksia, jotka kattavat nitraattidirektiivin edellyttämät hyvän maatalouskäytännön ohjeet.YLintu- ja luontodirektiivi on toimeenpantu Suomessa luonnonsuojelulain 1096/1996 ja luonnonsuojeluasetuksen 160/1997 nojalla. Suomessa on 1857 Natura 2000 -verkostoon kuuluvaa aluetta. Verkoston pinta-ala on noin viisi miljoonaa hehtaaria. Tästä noin kolme neljäsosaa, eli noin 3,6 miljoonaa hehtaaria, on maa-alueita. Luontodirektiivin mukaisia SCI-alueita on 1713. Niiden pinta-ala on noin 4,8 miljoonaa hehtaaria, mikä vastaa noin 14 prosenttia Suomen kokonaispinta-alasta. SCI- ja SPA-alueet ovat osin päällekkäisiä.YIPPC-direktiivi on toimeenpantu ympäristönsuojelulailla (86/2000) ja ympäristönsuojeluasetuksella (169/2000).YMember StateVesihuollon maksujen yleiset perusteet määritellään vesihuoltolain (119/2001) 18 §:ssä ja perittävät maksut 19 §:ssä. Maksujen lähtökohtana on, että ne kattavat vesihuoltolaitosten investoinnit, käyttö- ja ylläpitokustannukset sekä hallintokustannukset ja että hinnoittelumekanismi sisältää aiheuttamisperiaatteen. Sääntelyn tavoitteena on, että maksut vastaavat mahdollisimman hyvin vesihuollon todellisia kustannuksia, mikä osaltaan turvaa vesihuoltolaitosten toimintaedellytykset.descYMember StateYmpäristönsuojelulain (86/2000) mukaiset jätevesien puhdistusvaatimukset ovat vaativia. Niillä on suuri merkitys vesien tilan kannalta ja ne ohjaavat myös säästävään vedenkäyttöön. Hydromorfologiset vaikutukset ja niihin liittyvät korvaukset ja kompensaatiot kuten vesivoiman tuotanto käsitellään yleensä vesilain (264/1961) mukaisessa menettelyssä, jossa otetaan huomioon myös ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaiset määräykset. Lainsäädäntöä on kehitetty viime vuosina niin, että luonnon ympäristölle aiheutuvia haittoja voitaisiin ehkäistä.YMember StateYmpäristönsuojelulaissa (86/2000) on pohjaveden pilaamiskielto. Vesilaki (264/1961) ja ympäristönsuojelulaki (86/2000) edellyttävät suojavyöhykkeitä ja -alueita pohjavedenottoalueiden läheisyyteen. Pintavesissä suojaustarve otetaan huomioon ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisessa lupaharkinnassa.YMember StateVedenottoon vaaditaan vesilain (264/1961) mukainen lupa.YMember StateVeden imeytykseen ja tekopohjaveden muodostamiseen vaaditaan vesilain (264/1961) mukainen lupa.YMember StatePistekuormituspäästöjä säädellään ympäristönsuojelulailla (86/2000), ympäristönsuojeluasetuksella (169/2000) sekä valtioneuvoston asetuksella vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006).YMember StateTalousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla säädetään valtioneuvoston asetuksella (542/2003). Asetuksessa määritellään vähimmäisvaatimukset jätevesien puhdistuksesta, jätevesijärjestelmien suunnittelusta ja rakentamisesta sekä käytöstä ja huollosta. YMember StateHydromorfologiset vaikutukset ja niihin liittyvät korvaukset ja kompensaatiot käsitellään yleensä vesilain (264/1961) mukaisessa menettelyssä, jossa otetaan huomioon myös ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaiset määräykset. Lainsäädäntöä on kehitetty viime vuosina niin, että luonnon ympäristölle aiheutuvia haittoja voitaisiin ehkäistä.YMember StateTiettyjen aineiden päästökiellosta pohjavesiin säädetään ympäristönsuojelulain (86/2000) 8 §:n sekä valtioneuvoston asetuksen vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) 4a §:n nojalla.YMember StateVesipuitedirektiivin mukaisten prioriteettiaineiden ja muiden vesiympäristölle haitallisten aineiden päästöistä vesiin ja ympäristönlaatunormeista säädetään valtioneuvoston asetuksella vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006).YMember StatePilaavien aineiden päästöjen estämiseksi tai onnettomuuksista aiheutuneen pilaantumisen ehkäisemiseksi ja/tai vähentämiseksi tarpeellisista toimista on säädetty ympäristönsuojelulailla (86/2000).FIVHA51 Point Source2.3160.0000.0008.462NSW1.1.1 Point - UWWT_2000O3O5O6O8BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW1.1.2 Point - UWWT_10000O3O5O6O8BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW1.1.3 Point - UWWT_15000O3O5O6O8BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW1.1.4 Point - UWWT_150000O3O5O6O8BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW1.1.5 Point - UWWT_150000PLUSO3O5O6O8BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW1.2 Point - Storm OverflowsO3O5O6BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW1.5 Point - OtherO57O59BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW1.5 Point - OtherO57O59BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW1.5 Point - OtherO57O59BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW1.5 Point - OtherO57O59BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW1.5 Point - OtherO57O59BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW1.5 Point - OtherO57O59BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. 2 Diffuse Source3.7672.0180.0008.462NSW2.1 Diffuse - Urban run offO4BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW2.2 Diffuse - AgriculturalO13O14O15O18O21O22O24V154BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW2.5 Diffuse - Releases from facilities not connected to sewerage networkO11O12O3O5BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW2.6 Diffuse - OtherO25O26O27O28O29O30O31O33O34V155V156V21V73BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW2.6 Diffuse - OtherO25O26O27O28O29O30O31O33O34V155V156V21V73BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW2.6 Diffuse - OtherO25O26O27O28O29O30O31O33O34V155V156V21V73BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. 3 Water Abstraction0.0000.0000.0000.000Y4 Water flow regulations and morphological alterations of surface water2.3480.0000.0000.000NSW4.2 FlowMorph - Hydroelectric damO35O39O40O41V177BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW4.3 FlowMorph - Water supply reservoirO35O39O40O41V177BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW4.4 FlowMorph - Flood defence damsO35O39O40O41O43V177BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW4.6 FlowMorph - DiversionsO40O41BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW4.6 FlowMorph - DiversionsO40O41BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW4.7 FlowMorph - LocksO35O39O40O41V177BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW4.8 FlowMorph - WeirsO35O39O40O41V177BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW4.5 FlowMorph - Water Flow RegulationO39O40O41O42V61BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. 5 River management5.4940.0000.0000.000NSW5.1 RiverManagement - Physical alteration of channelO39O40O41O44O45O46V178V179BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW5.2 RiverManagement - Engineering activitiesO39O40O41O44O45O46BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW5.3 RiverManagement - Agricultural enhancementO36O39O40O41O44O45O46V179BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW5.4 RiverManagement - Fisheries enhancementO39O40O41O44O45O46BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW5.5 RiverManagement - Land infrastructureO39O40O41O44O45O46BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. 6 Transitional and coastal water management0.0000.0000.0000.000Y7 Other morphological alterations0.0000.0000.0000.000NSW7.1 OtherMorph - BarriersO35V177BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. 8 Other Pressures0.0002.0180.0000.000NSW8.10 OtherPressures- OtherO36O37V173V174V179BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW8.8 OtherPressures - Climate changeO22O42O43BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW8.9 OtherPressures - Land drainageO36V179BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW8.10 OtherPressures- OtherO36O37V173V174V179BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW8.10 OtherPressures- OtherO36O37V173V174V179BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. SW8.10 OtherPressures- OtherO36O37V173V174V179BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. O11PRACTICEEdistetään kuivakäymälöiden ja muiden vedettömien jätehuoltoratkaisujen käyttöäEdistetään kuivakäymälöiden ja muiden vedettömien jätehuoltoratkaisujen käyttöä.National-O12EDUCATIONALLisätään haja-asutuksen jätevesihuollon neuvontaa sekä parannetaan tietopohjaa ja ohjaustaLisätään haja-asutuksen jätevesihuoltoon liittyvää neuvontaa sekä parannetaan sen tietopohjaa ja ohjaustaNational-O13ADMINECONOMICNEGOTIATEDTehostetaan ympäristötuen toimenpiteitä ja parannetaan erityistukisopimusten kohdentumistaVuonna 2012 tehostetaan maatalouden ympäristötuen toimenpiteitä kohdentamalla niitä nykyistä paremmin alueellisesti ja vesiensuojelullisin perustein riskiherkimmille alueille muun muassa ravinnetaseiden avulla sekä tarkistamalla perus- ja lisätoimenpiteiden ehtoja. Parannetaan erityistukisopimusten vesiensuojelullista kohdentumista.National-O14ADMINECONOMICNEGOTIATEDUusia maatalouden ympäristötuen toimenpiteitä kohdennetaan kaikkein kuormittavimmille peltoalueilleVuonna 2014 alkavista uusista maatalouden ympäristötuen vesiensuojelutoimenpiteistä valtaosa kohdennetaan maantieteellisesti ja tilatasolla kaikkein kuormittavimmille peltoalueille ja -lohkoille.National-O15ADMINECONOMICNEGOTIATEDMaatalouden investointitukia ohjataan edistämään kotieläintalouden vesiensuojeluaMaatalouden investointitukien suunnittelussa otetaan huomioon myös vesiensuojelun tavoitteet ja ohjataan investointitukia uusiin kotieläintalouden vesiensuojelua edistäviin sekä maan rakenteen parantamiseen tähtääviin toimiin.National-O18EDUCATIONALEdistetään tilakohtaista neuvontaa karja- ja hevostiloille ja erikoiskasviviljelijöilleEdistetään tilakohtaista neuvontaa ja koulutusta erityisesti karjatiloille, erikoiskasviviljelijöille ja hevostiloille.National-O21RESEARCHParannetaan ravinnekuormituksen mittaus- ja arviointimenetelmiä ja kehitetään seurantaaParannetaan ravinnekuormituksen mittaus- ja arviointimenetelmiä ja kehitetään seurantaa edistämällä mallien käyttöä vesiensuojelutyössä.National-O22RESEARCHSelvitetään ilmastomuutoksen vaikutuksia maatalouden kuormitukseen ja siihen sopeutumistaSelvitetään ilmastomuutoksen vaikutuksia maatalouden kuormitukseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumista.National-O24RESEARCHArvioidaan maatalouden ravinnekuormituksen vähentämistoimien taloudellisia vaikutuksiaArvioidaan maatalouden ravinnekuormituksen vähentämistoimien ja -keinojen taloudellisia vaikutuksia, kustannustehokkuutta ja hyötyjä.National-O25PRACTICEPäivitetään yhtenäiset metsätalouden ympäristön- ja vesiensuojeluohjeetPäivitetään yhtenäiset metsätalouden ympäristön- ja vesiensuojeluohjeet, joita sovelletaan yksityisten, valtion, yhtiöiden ja yhteisöjen metsiin.National-O26PRACTICEKehitetään turvemaiden metsänuudistamista koskevia vesiensuojeluohjeistoja ja -menetelmiä.Kehitetään turvemaiden metsänuudistamista koskevia vesiensuojeluohjeistoja ja -menetelmiä.National-O27ADMINLaaditaan kunnostusojitushankkeita varten valtakunnalliset ilmoitus- ja lausuntomenettelyohjeetLaaditaan kunnostusojitushankkeita varten valtakunnalliset ilmoitus- ja lausuntomenettelyohjeet, joihin sisältyvät vesilakiin mahdollisesti lisättävä ilmoitusvelvollisuus sekä hallinnollinen menettelymalli uusjakotoimituksia varten.National-O28PRACTICEKehitetään metsäsertifiointia ottamaan huomioon metsätalouden vesiensuojeluohjeetKehitetään metsäsertifiointia, jossa otetaan huomioon käytössä olevat metsätalouden vesiensuojeluohjeet.National-O29PRACTICEKehitetään valtakunnallinen metsätalouden toimenpiteiden laadunvarmennus- ja omavalvontamalliKehitetään valtakunnallinen metsätalouden toimenpiteiden laadunvarmennus- ja omavalvontamalli toimijoille.National-O3ECONOMICEdistetään yhdyskuntien ja haja-asutuksen vesihuoltoa ja siirtoviemärihankkeita.Edistetään yhdyskuntien ja haja-asutuksen vesihuoltoa ja siirtoviemärihankkeita julkisella/valtion rahoituksella käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa.National-O30ECONOMICHuolehditaan luonnonhoitohankkeiden riittävästä rahoituksestaHuolehditaan luonnonhoitohankkeiden riittävästä rahoituksesta.National-O31RESEARCHLisätään valuma-aluetason suunnittelua metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteiden edistämiseksiLisätään ja kehitetään edelleen valuma-aluetason suunnittelua vesiensuojelutoimenpiteiden edistämiseksi erityisesti ongelma-alueilla.National-O33RESEARCHKehitetään metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkkoaKehitetään metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkkoa.National-O34EDUCATIONALKoulutetaan metsätalouden toimijoita ohjeistusten ja suositusten käytännön toteuttamiseksiKoulutetaan ja neuvotaan metsätalouden toimijoita ohjeistusten ja suositusten käytännön toteuttamiseksi.National-O35ADMINLaaditaan ja käynnistetään kansallinen kalatiestrategiaLaaditaan ja käynnistetään kansallinen kalatiestrategia.National-O36ADMINLaaditaan ja käynnistetään pienvesien ennallistamisohjelmaLaaditaan ja käynnistetään pienvesien ennallistamisohjelma.National-O37ADMINLaaditaan ja käynnistetään kansallinen vesistöjen kunnostusstrategiaLaaditaan ja käynnistetään kansallinen vesistöjen kunnostusstrategia.National-O39LEGALLuonnon monimuotoisuuden tavoitteet vesiasetuksen rakentamista koskevissa selvitysvelvoitteissaVesien ekologisen tilan ja luonnon monimuotoisuuden tavoitteet otetaan huomioon uudessa vesiasetuksessa rakentamista koskevissa selvitysvelvoitteissa.National-O4RESEARCHParannetaan hulevesien hallintaa ja käsittelyä.Parannetaan hulevesien hallintaa ja käsittelyä.National-O40LEGALVesilain mukaisten lupavelvoitteiden joustavuutta pyritään kehittämäänVesilain mukaisten lupavelvoitteiden joustavuutta ja tarkistamismahdollisuuksia pyritään kehittämään vesienhoidon tavoitteiden saavuttamiseksi.National-O41LEGALSelvitetään arvokkaiden luontotyyppien suojelua koskevien säädösten tarkistamistarvettaLuonnonsuojelu- ja metsälainsäädäntöä kehitettäessä selvitetään arvokkaiden luontotyyppien (mm. luonnontilaiset purot) suojelua koskevien säädösten tarkistamistarvetta.National-O42RESEARCHSäännöstelyjä kehitetään ottaen huomioon vesienhoidon ja tulvariskien hallinnan tarpeetSäännöstelyjä kehitetään ottaen huomioon vesienhoidon tavoitteet, ilmastonmuutos ja koko vesistöalueen tulvariskien hallinnan tarpeet.National-O43LEGALRESEARCHParannetaan edellytyksiä tulvavesien pidättämishankkeiden toteuttamiseenTulvariskien hallintaa sekä maankäyttöön liittyvää lainsäädäntöä kehitettäessä parannetaan edellytyksiä tulvavesien pidättämishankkeiden toteuttamiseen ottaen huomioon ekologisen tilan ja luonnon monimuotoisuuden tavoitteet.National-O44ECONOMICAktivoidaan omaehtoista vesistöjen kunnostustoimintaaOtetaan käyttöön uusia rahoitusinstrumentteja ja toimintamalleja yksityisen ja julkisen rahoituksen yhdistämiseksi vesistöjen tilan parantamisessa. Aktivoidaan omaehtoista vesistöjen kunnostustoimintaa.National-O45RESEARCHTehdään vesistöjen kunnostuksen alueellisia yleissuunnitelmia ja valitaan kärkihankkeetTehdään ongelmallisilla alueilla vesistöjen kunnostuksen alueellisia yleissuunnitelmia ja valitaan alueelliset kunnostuksen kärkihankkeet.National-O46RESEARCHKehitetään kunnostusmenetelmien vaikuttavuuden, tehokkuuden ja pysyvyyden seurantaaKehitetään kunnostusmenetelmiä ja eri menetelmien vaikuttavuuden, tehokkuuden ja pysyvyyden seurantaa.National-O5ADMINEdistetään maankäytön, vesihuollon suunnittelun ja rakentamisen yhteensovittamista.Edistetään maankäytön, vesihuollon suunnittelun ja rakentamisen yhteensovittamista.National-O57ADMINUuden turvetuotannon ohjaaminen alueille, joilla vaikutus vesien tilaan on mahdollisimman vähäinenPyritään ohjaamaan uusi turvetuotanto alueille, joissa se aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa vesien tilalle. Uusia turvetuotantoalueita ei sijoiteta pohjavesialueille eikä vesistöjen tai suojelualueiden vaikutusalueiden välittömään läheisyyteen.National-O59ADMINOtetaan huomioon laadittavana oleva kansallinen suo- ja turvemaiden strategia.Otetaan huomioon laadittavana oleva kansallinen suo- ja turvemaiden strategia.National-O6ADMINPäivitetään kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmia.Päivitetään kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmia.National-O8PRACTICEEdistetään jätevesilietteen käsittelyn, käytön ja loppusijoituksen hyvien käytäntöjen käyttöönottoaEdistetään jätevesilietteen käsittelyn, käytön ja loppusijoituksen hyvien käytäntöjen käyttöönottoa.National-O83ADMINPRACTICEEdistetään pohjaveden suojelua maankäytön suunnittelulla sekä neuvonnan ja koulutuksen avulla.Edistetään pohjaveden suojelua maankäytön suunnittelulla sekä neuvonnan ja koulutuksen avulla.NationalToimenpide on tyypiltään yleinen, eikä sillä vaikuteta suoraan tiettyyn paineeseenO86RESEARCHPohjavesialueiden hydrogeologiset tutkimuksetToteutetaan pohjavesialueiden hydrogeologisia lisätutkimuksia ja rakenneselvityksiä.NationalToimenpide on tyypiltään yleinen, eikä sillä vaikuteta suoraan tiettyyn paineeseenO88ECONOMICPRACTICERESEARCHEdistetään kalliokiviaineksen ja korvaavien materiaalien käyttöä.Edistetään kalliokiviaineksen ja korvaavien materiaalien käyttöä.NationalToimenpide on tyypiltään yleinen, eikä sillä vaikuteta suoraan tiettyyn paineeseenP32CONSTRUCTIONLiikenne , Pohjavesisuojausten rakentaminen; tieluiskat, radat ja lentokentät (km) sekä ratapihat (Pohjavesisuojausten rakentaminen liikenteen pohjavesivaikutusten vähentämiseksi; tieluiskat, radat ja lentokentät (km) sekä ratapihat (ha)National-V154NEGOTIATEDECONOMICMaatalous, Ympäristötuen mukaiset toimetMaatalouden nykyinen vesiensuojelu ympäristötuen osuuden mukaan laskettuna.National-V155CONSTRUCTIONMetsätalous, Kunnostusojituksen vesiensuojelun perusrakenteetLietekuopat, kaivu- ja perkauskatkot sekä laskeutusaltaat.Other-V156PRACTICEMetsätalous, Metsätalouden eroosiohaittojen torjuntaLuonnonhoitohankkeina tehtävät vesiensuojelutoimet, kuten pintavalutuskentät, pohja- ja putkipadot sekä kosteikot.Other-V173REHABILITATIONVesistöjen kunnostus säännöstely ja rakentaminen, Pienehkön rehevöityneen järven kunnostusPienten alle 5 km2 kokoisten luokiteltujen järvien kunnostus.Water Body-V174REHABILITATIONVesistöjen kunnostus säännöstely ja rakentaminen, Suuren rehevöityneen järven kunnostusSuurten yli 5 km2 kokoisten luokiteltujen järvien kunnostus.Water Body-V177CONSTRUCTIONVesistöjen kunnostus säännöstely ja rakentaminen, Kalankulkua helpottavat toimenpiteetKalatiet, pohjapadot ja tekokosket sekä esim. vaellusesteiden poistaminen kaliojen kulun helpottamiseksi.Water Body-V178REHABILITATIONVesistöjen kunnostus säännöstely ja rakentaminen, Virtavesien elinympäristökunnostusVirtapaikan kunnostua, uoma monimuotoisuuden lisääminen, kutu- tai poikastuotantoalueiden tai vanhojen kuivien uomion kunnostus.Water Body-V179REHABILITATIONVesistöjen kunnostus säännöstely ja rakentaminen, Pienten vesien kunnostusPienten vesien kunnostuksella tarkoitetaan pienten, luokittelemattomien tai vesimuodostumaksi nimeämättömien järvien ja rannikkovesien (myös fladat ja kluuvit) sekä virtavesien kunnostusta.Other-V180REHABILITATIONVesistöjen kunnostus säännöstely ja rakentaminen, Muut kunnostustoimenpiteetTähän liittyviä osatoimenpiteitä voivat olla mm. veden virtausolojen parantaminen ja rantojen eroosiosuojaukset sekä haitallisiin sedimentteihin liittyvät kunnostustoimet.OtherToimenpide on tyypiltään yleinen, eikä sillä vaikuteta suoraan tiettyyn paineeseenV21PRACTICEMetsätalous, Hakkuualueiden suojavyöhykePäätehakkuiden tärkein vesiensuojelumenetelmä on puustoisen muokkaamattoman suoja-vyöhykkeen jättäminen hakkuualan ja vesistön sekä pienvesikohteen välille. Nykyisten vesien-suojeluohjeiden mukaan muokkaamattoman suojavyöhykkeen leveys voi vaihdella vähintään 5 m leveästä kaistasta aina 30 metriin asti. Keskimääräisenä leveytenä voitaneen pitää 10 m. Suojavyöhykkeeltä voi hakata yksittäisiä suuria puita, mikäli puunkorjuu voidaan tehdä vyö-hykkeen ulkopuolelta maanpintaa ja pintakasvillisuutta rOther-V61NEGOTIATEDVesistöjen kunnostus säännöstely ja rakentaminen, Säännöstelykäytännön kehittäminenSäännöstelykäytännön kehittäminen.Water Body-V73EDUCATIONALMetsätalous, Koulutus ja neuvontaTavoitteena on, että vesiensuojelunäkökohdat huomioidaan kunnostusojituksen lisäksi myös muiden metsätaloustoimenpiteiden suunnittelussa ja metsänomistajille annetaan asiaan liittyvää neuvontaa erityisesti maanmuokkauksiin sekä päätehakkuiden ja lannoitusten suojakaistoihin liittyen. Myös urakoitsijoita ja suunnittelijoita koulutetaan.RBD-1 Point Sources0.000Y2 Diffuse Sources0.000N2.1 Diffuse - AgricultureO13O14O15O18O21O22O24BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. 2.2 Diffuse - Non-sewered PopulationO11O12O3O5BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. 2.3 Diffuse - Urban Land UseO4O5BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. 2.4 Diffuse - OtherO25O26O27O28O29O30O31O33P32BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. 3 Abstraction0.000N3.2 Abstraction - Public Water SupplyO6BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. 4 Artificial Recharge0.000Y5 Saltwater Intrusion0.000Y6 Other Pressures0.000N6 Other PressuresO57O59O88BM-NitratesBasicMeasureCode should not be obligatory. This is agreed in training course in Copenhagen in february 2010. BM-Nitrates is reported to avoid errors. R45024000Annual2009Kustannukset esitetään pääomitettuina vuosikustannuksina. Vuosikustannuksiin lasketaan toimenpiteiden käyttö- ja ylläpitokustannusten lisäksi toimenpiteen investointikustannuksesta yhdelle vuodelle pääomitettu osuus. Toimenpiteen investointikustannus siis kuoletetaan sen elinkaaren aikana, joka vaihtelee toimenpiteittäin. Pääomituksessa on käytetty 5 %:in korkokantaa.2009-2015-9999OtherYhdyskunnat+pk-teoll. vedenhankinta+jätevesikäsit7463.0007463.0002.20-9999-9999100.02.60Y--Kustannusten kattavuuden arviointi on rajattu koskemaan vesihuoltolaitoksia. Laskenta perustuu vuoden 2003 tilinpäätöstietoihin. Mukaan on otettu laitokset, jotka myyvät tai käsittelevät vettä keskimäärin yli 500 m3 päivässä. Tämä vastaa noin 2000 asiakasta palvelevaa vesi- ja viemärilaitosta. Mikäli vesi- ja viemärilaitos toimivat yhdessä, on molemmat otettu mukaan laskentaan, jos vähintään toinen niistä käytännössä vesilaitos ylittää rajan 500 m3/d. Kaikkiaan tällaisia laitoksia on selvityksessä mukana 262 kpl. Vesienhoitoalueilla, joissa asutus on harvaa, laitoksia on vähän ja laitoskoot ovat pieniä, on laskentaan mukaan otettavien laitosten rajaa pienennetty tarvittaessa 200 m3:iin. Näitä laitoksia tuli lopulliseen laskentaan mukaan yhteensä 9 kpl. Tukkuvesi- tai viemärilaitoksia ei ole otettu mukaan. Mukana olevat vesihuoltolaitokset edustavat lukumäärällisesti noin 20 % Suomen laitoksista, mutta liikevaihtonsa puolesta jopa 80–90 % koko maan vesihuollosta.Kustannuskattavuuden laskennassa ei ole mukana julkista tukea. Vesihuoltolaitos voi saada toimintaansa rahallista tukea kunnalta tai valtiolta. Kunta voi maksaa tukea lähinnä omalle kunnalliselle laitokselleen, ja se tulee Kuntaliiton antaman ohjeen mukaan kirjata tuloslaskelmaan omana kohtanaan - Tuet ja avustukset, kunnalta. Tätä erää ei huomioida laskennassa tuotoksi. Valtion avustukset voivat olla valtion korkotuen, vesihuoltoavustuksen tai vesihuoltotyön muodossa. Ne eivät näy laitoksen tuloslaskelmassa eivätkä taseessa. Korkotukitiedot on kerätty valtiokonttorin rekistereistä, vesihuoltoavustusten tiedot alueellisten ympäristökeskusten rekistereistä ja valtion vesihuoltotöiden tiedot ympäristöhallinnon hankerekisteristä. Näitäkään eriä ei huomioida laskennassa tuotoiksi.Vedenoton, talousveden johtamisen, jätevesien johtamisen ja käsittelyn ennusteet perustuvat kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmista saatuihin tietoihin. Vesihuoltolain mukaisesti kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti lain tavoitteiden toteuttamiseksi (VHL 5 §). Suunnitelmissa ei kuitenkaan ole kattavasti tietoa investointikustannuksista euroina, joten niitä ei ole voitu esittää.Kustannustehokkuuden arviointia varten laadittiin toimenpidetaulukko, johon kerättiin olemassa oleva tieto toimenpiteiden kustannustehokkuudesta. Tietoaukoista johtuen toimenpidetaulukon käyttömahdollisuudet olivat rajalliset. Kustannustehokkuuden arviointiin kehitettiin myös useita arviointimenetelmiä. Monitavoitearviointiin perustuvassa menetelmässä asiantuntijat antoivat toimenpiteille kustannustehokkuusarvioinnit, joiden pohjalta toimenpiteet asetettiin tärkeysjärjestykseen. Taloustieteellisessä laskentamallissa voitiin keskeisiä maatalouden ja yhdyskuntien vesiensuojelutoimenpiteitä verrata keskenään. Kaikkia edellä kuvattuja arviointitapoja käytettiin kustannustehokkuuden määrittämisessä tapauskohtaisesti.Kustannusten ja hyötyjen arvioinnin kehittäminen sekä kustannustehokkuusanalyysin täydentäminen. Hyötyjen arviointi jäi ensimmäisissä vesienhoitosuunnitelmissa kuvailevalle tasolle. Tarkoituksena olisi pystyä arvioimaan euromääräisiä hyötyjä toisella suunnittelukierroksella. Harvojen toimenpiteiden kohdalla on mahdollista arvioida niiden kustannustehokkuutta luotettavasti. Seurannan avulla saatava tietoa edistää kustannustehokkuus-arviointien luotettavuutta.Vesipalvelut käsitteellä tarkoitetaan Suomessa vesihuoltolaitosten eli vesi- ja viemärilaitosten tarjoamia palveluja. Teollisuus huolehtii pääosin omista vesihuollon kustannuksistaan ja ne sisältyvät tuotteiden ja palveluiden hintoihin.Vesihuollon maksujen yleiset perusteet määritellään vesihuoltolain (119/2001) 18 §:ssä ja perittävät maksut 19 §:ssä. Maksujen lähtökohtana on, että ne kattavat vesihuoltolaitosten investoinnit, käyttö- ja ylläpitokustannukset sekä hallintokustannukset ja että hinnoittelumekanismi sisältää aiheuttamisperiaatteen. Sääntelyn tavoitteena on, että maksut vastaavat mahdollisimman hyvin vesihuollon todellisia kustannuksia, mikä osaltaan turvaa vesihuoltolaitosten toimintaedellytykset.Suomi ei ole arvioinut ympäristö- ja luonnonvarakustannuksia.Suomessa ei tällä hetkellä ole tarjolla muita direktiivissä tarkoitettuja vesipalveluja kuin vesihuoltopalvelut. Vesihuolto kattaa vedenhankinnan ja viemäröinnin. Lainsäädäntöön sisältyvät vesipalveluja koskevat säännökset koskevat kaikilta osin sekä julkisia että yksityisiä palveluja. Näin myös siinä tapauksessa, että tulevaisuudessa Suomessa olisi tarjolla muitakin direktiivissä tarkoitettuja vesipalveluja kuin vesihuoltopalvelut (Suomen vastaus komission tiedusteluun vesipuitedirektiivin soveltamisesta ja vesipalvelut käsitteen tulkinnasta, 22.5.2007).Suomessa vesihuoltolaitokset vastaavat vedenhankinnasta ja jätevesien käsittelystä yhdyskunnille, elintarviketeollisuudelle, pienelle ja keskisuurelle teollisuudelle sekä palvelualan yrityksille. Suurteollisuus, erityisesti prosessiteollisuus, huolehtii itse omasta vesihuollostaan. Veden kulutuksesta peritään kulutusmaksua ja käsitellystä jätevedestä jätevesimaksua. Laitokset voivat periä asiakkailta lisäksi kulutuksesta riippumattomia maksuja kuten liittymismaksut ja vesimittarivuokrat. Vesihuoltolaitosten maksujen yleiset perusteet määritellään vesihuoltolain (119/2001) 18 §:ssä ja perittävät maksut 19 §:ssä. Veden ominaiskulutus on vähentynyt viime vuosikymmenien aikana merkittävästi. Ominaiskulutus oli vuonna 1972 noin 330 l/asukas/vuorokaudessa kun se on vastaavasti tällä hetkellä noin 230 l/asukas/vuorokaudessa. Ominaiskulutuksen alenemiseen on vaikuttanut veden hinnoittelupolitiikan lisäksi energian hintapolitiikka, joka vaikuttaa veden lämmittämiskustannuksiin. Vesihuoltolain mukaan vesimaksun suuruudessa voidaan ottaa huomioon jäteveden poikkeuksellinen laatu tai määrä. Maksujen tulee tarpeen mukaan olla sellaiset, että ne edistävät jäteveden määrän vähentämistä sekä ehkäisevät haitallisten aineiden johtamista viemäriin. Käytännössä, mikäli teollisuusjätevedessä on asumisjätevettä selkeästi korkeampi määrä orgaanista ainetta, kiintoainetta ja/tai ravinteita, näistä peritään aiheutumisperiaatteen mukaan korotettua jätevesimaksua. Korotetun jätevesimaksun lisäksi jotkin vesihuoltolaitokset ovat katsoneet tarpeelliseksi laskuttaa sakkomaksuja niiltä teollisuuslaitoksilta, jotka toistuvasti ylittävät raja-arvonsa haitallisten aineiden osalta.Vesihuoltolaitosten maksujen yleiset perusteet määritellään vesihuoltolain (119/2001) 18 §:ssä ja perittävät maksut 19 §:ssä. Maksujen lähtökohtana on, että ne kattavat vesihuoltolaitosten investoinnit, käyttö- ja ylläpitokustannukset sekä hallintokustannukset ja että hinnoittelumekanismi sisältää aiheuttamisperiaatteen. Vuonna 2003 tehdyn arvion mukaan Suomen vesihuoltopalveluiden kustannusten kattavuus oli kaikilla vesienhoitoalueilla yli 100 %.---