FIFIWDAWDAÅland River Basin DistrictMer information från Oiva systemethttp://www.ymparisto.fi/oivaPohjavesialueita on maassamme kartoitettu järjestelmällisesti jo noin 30 vuoden ajan. Pohjavesialueiden rajaus perustuu pelkästään luonnontieteellisiin tekijöihin niiden tietojen pohjalta, jotka ovat kartoitushetkellä käytettävissä. Pohjavesialueen hyvin vettä läpäisevä osa eli niin sanottu muodostumisalue on rajattu siten, että tällä alueella maaperän vedenläpäisevyys maanpinnan ja pohjavedenpinnan välillä on vähintään hienohiekan läpäisevyyttä vastaava. Muodostumisalueeseen kuuluvat myös sellaiset pohjavesialueeseen välittömästi liittyvät kallio- ja moreenialueet, jotka olennaisesti lisäävät alueen pohjaveden määrää. Pohjavesialueen raja osoittaa sitä aluetta, jolla on vaikutusta pohjavesiesiintymän veden laatuun tai muodostumiseen. Raja on pyritty ulottamaan hyvän tiiviysasteen omaavaan maaperään asti. Kaikissa tapauksissa rajausta ei ole voitu ulottaa tällaisiin kerrostumiin (esimerkiksi pohjavesialueilla, joissa vettä läpäisevä maaperä jatkuu pitkälle varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolelle). Pohjavesialueen ulointa rajaa ei ole näissä tapauksissa piirretty hydrogeologisin perustein, vaan se on pyritty tekemään maastossa helposti havaittavaksi.Linkki nettisivuillePohjavesialueiden kartoitus ja luokitus www-sivut:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1064&lan=fi
Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus opas:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=322117&lan=fi
Trichloroethylene5.000µg/l75Member StateMercury0.060µg/l75Member StateCadmium0.400µg/l75Member StateLead5.000µg/l75Member StateArsenic5.000µg/l75Member StateAmmonium250.000µg/l75Member StateChloride25.000mg/l75Member StateSulphate150.000mg/l75Member StateNitrates50000.000µg/l75Member StateTotalPesticides0.500µg/l75Member State100-41-4Etyylibentseeni1.000µg/l75Member State1007-28-9Desisopropyyliatratsiini0.100µg/l75Member State101-21-3Klorprofaami0.100µg/l75Member State101-76-84,4“-DDM0.100µg/l75Member State1022-22-64,4“-DDMU0.100µg/l75Member State1024-57-3Ekso-heptakloriepoksidi0.100µg/l75Member State102851-06-9Tau-fluvalinaatti0.100µg/l75Member State1031-07-8Endosulfaanisulfaatti0.100µg/l75Member State106-46-71,4-diklooribentseeni0.100µg/l75Member State1066-51-9AMPA0.100µg/l75Member State107-06-21,2-dikloorietaani1.500µg/l75Member State1071-83-6Glyfosaatti0.100µg/l75Member State108-70-3Triklooribentseeni (1,2,3-, 1,2,4- ja 1,3,5-triklooribentseeni)2.500µg/l75Member State108-88-3Tolueeni12.000µg/l75Member State108-90-7Klooribentseeni3.000µg/l75Member State110488-70-5Dimetomorfi0.100µg/l75Member State111479-05-1Propakvitsafoppi0.100µg/l75Member State113036-87-6Primsulfuronimetyyli0.100µg/l75Member State117-18-0Teknatseeni0.100µg/l75Member State117428-22-5Pikoksistrobiini0.100µg/l75Member State118-74-1Heksaklooribentseeni24.000ng/l75Member State1194-65-6Diklobeniili0.100µg/l75Member State120-12-7Antraseeni60.000µg/l75Member State120-36-5Diklorproppi0.100µg/l75Member State120-82-1Triklooribentseeni (1,2,3-, 1,2,4- ja 1,3,5-triklooribentseeni)2.500µg/l75Member State120-83-22,4-dikloorifenoli100.000ng/l75Member State120116-88-3Syatsofamidi0.100µg/l75Member State120923-37-7Amidosulfuroni0.100µg/l75Member State121-75-5Malationi0.100µg/l75Member State121552-61-2Syprodiniili0.100µg/l75Member State122-14-5Fenitrotioni0.100µg/l75Member State122-34-9Simatsiini0.100µg/l75Member State122931-48-0Rimsulfuroni0.100µg/l75Member State126833-17-8Fenheksamidi0.100µg/l75Member State127-20-8Dalaponi0.100µg/l75Member State1300-21-61,2-dikloorietaani1.500µg/l75Member State131341-86-1Fludioksoniili0.100µg/l75Member State131807-57-3Famoksadoni0.100µg/l75Member State131860-33-8Atsoksistropiini0.100µg/l75Member State131983-72-7Tritikonatsoli0.100µg/l75Member State1330-20-7Ksyleenit (orto-, meta- ja paraksyleeni)10.000µg/l75Member State139-40-2Propatsiini0.100µg/l75Member State141517-21-7Trifloksistrobiini0.100µg/l75Member State141776-32-1Sulfosulfuroni0.100µg/l75Member State143-50-0Klordekoni0.100µg/l75Member State145701-23-1Florasulami0.100µg/l75Member State15299-99-7Napropamidi0.100µg/l75Member State153719-23-4Tiametoksaami0.100µg/l75Member State156052-68-5Tsoksamidi0.100µg/l75Member State1570-64-54-kloori-2-metyylifenoli100.000ng/l75Member State1582-09-8Trifluraliini0.100µg/l75Member State15950-66-0Tri-, tetra- ja pentakloorifenoli5000.000ng/l75Member State15972-60-8Alakloori0.100µg/l75Member State161326-34-7Fenamidoni0.100µg/l75Member State1634-04-4MTBE (metyyli-tert-butyylieetteri)7.500µg/l75Member State16606-02-3PCB-yhdisteet (kongeneerit 28, 52, 101, 118, 138, 153 ja 180)15.000ng/l75Member State1702-17-6Klopyralidi0.100µg/l75Member State175013-18-0Pyraklostrobiini0.100µg/l75Member State1825-21-4Pentakloorianisoli100.000ng/l75Member State18691-97-9Metabentstiatsuroni0.100µg/l75Member State1897-45-6Klorotaloniili0.100µg/l75Member State191-24-2(Bentso(b)fluoranteeni, bentso(k)fluoranteeni, bentso(g,h,i)peryleeni ja indeno-(1,2,3-cd)-pyreeni)0.050µg/l75Member State1912-24-9Atratsiini0.100µg/l75Member State1918-00-9Dikamba0.100µg/l75Member State1918-16-7Propaklori0.100µg/l75Member State193-39-5(Bentso(b)fluoranteeni, bentso(k)fluoranteeni, bentso(g,h,i)peryleeni ja indeno-(1,2,3-cd)-pyreeni)0.050µg/l75Member State1982-47-4Kloroksuroni0.100µg/l75Member State19937-59-8Metoksiuroni0.100µg/l75Member State2008-58-4BAM (2,6-diklooribentsoamidi)0.100µg/l75Member State205-99-2(Bentso(b)fluoranteeni, bentso(k)fluoranteeni, bentso(g,h,i)peryleeni ja indeno-(1,2,3-cd)-pyreeni)0.050µg/l75Member State207-08-9(Bentso(b)fluoranteeni, bentso(k)fluoranteeni, bentso(g,h,i)peryleeni ja indeno-(1,2,3-cd)-pyreeni)0.050µg/l75Member State21087-64-9Metributsiini0.100µg/l75Member State2164-08-1Lenasiili0.100µg/l75Member State23103-98-2Pirimikarbi0.100µg/l75Member State2385-85-5Mirex0.100µg/l75Member State24934-91-6Klormefossi0.100µg/l75Member State25057-89-0Bentatsoni0.100µg/l75Member State25167-81-1Dikloorifenolit2700.000ng/l75Member State25167-82-2Tri-, tetra- ja pentakloorifenoli5000.000ng/l75Member State25167-83-3Tri-, tetra- ja pentakloorifenoli5000.000ng/l75Member State26225-79-6Etofumesaatti0.100µg/l75Member State26244-33-7Etofumesaatti-2-keto0.100µg/l75Member State28044-83-9Endo-heptakloriepoksidi0.100µg/l75Member State2921-88-2Klorpyrifossi0.100µg/l75Member State298-00-0Metyyliparationi0.100µg/l75Member State30125-63-4Terbytylatsiini, -desetyyli0.100µg/l75Member State309-00-2Aldriini100.000ng/l75Member State314-40-9Bromasiili0.100µg/l75Member State31508-00-6PCB-yhdisteet (kongeneerit 28, 52, 101, 118, 138, 153 ja 180)15.000ng/l75Member State319-84-6Alfa-Heksakloorisykloheksaani100.000ng/l75Member State319-85-7Beta-Heksakloorisykloheksaani100.000ng/l75Member State319-86-8Delta-Heksakloorisykloheksaani100.000ng/l75Member State330-54-1Diuroni0.100µg/l75Member State330-55-2Linuroni0.100µg/l75Member State33213-65-9Beta-endosulfaani0.100µg/l75Member State34123-59-6Isoproturoni0.100µg/l75Member State3424-82-62,4“-DDE0.100µg/l75Member State35065-27-1PCB-yhdisteet (kongeneerit 28, 52, 101, 118, 138, 153 ja 180)15.000ng/l75Member State35065-28-2PCB-yhdisteet (kongeneerit 28, 52, 101, 118, 138, 153 ja 180)15.000ng/l75Member State35065-29-3PCB-yhdisteet (kongeneerit 28, 52, 101, 118, 138, 153 ja 180)15.000ng/l75Member State35554-44-0Imatsaliili0.100µg/l75Member State35693-99-3PCB-yhdisteet (kongeneerit 28, 52, 101, 118, 138, 153 ja 180)15.000ng/l75Member State36734-19-7Iprodioni0.100µg/l75Member State36993-94-9Metamitroni-desamino0.100µg/l75Member State37680-73-2PCB-yhdisteet (kongeneerit 28, 52, 101, 118, 138, 153 ja 180)15.000ng/l75Member State39765-80-5Trans-nonakloori100.000ng/l75Member State41394-05-2Metamitroni0.100µg/l75Member State43121-43-3Triadimefoni0.100µg/l75Member State465-73-6Isodriini0.100µg/l75Member State470-90-6Klorfenvinfossi0.100µg/l75Member State4901-51-3Tri-, tetra- ja pentakloorifenoli5000.000ng/l75Member State50-29-3p,p-DDT100.000ng/l75Member State50-32-8Bentso(a)pyreeni0.005µg/l75Member State5103-71-9Alfa-klordaani100.000ng/l75Member State5103-74-2Trans-klordaani0.100µg/l75Member State51235-04-2Heksatsinoni0.100µg/l75Member State51630-58-1Fenvaleraatti0.100µg/l75Member State52-51-7Bronopoli0.100µg/l75Member State52315-07-8sypermetriini0.100µg/l75Member State5234-68-4Karboksiini0.100µg/l75Member State52645-53-1Permetriini0.100µg/l75Member State52918-63-5Deltametriini0.100µg/l75Member State53-19-02,4“-DDD0.100µg/l75Member State53112-28-0Pyrimetaniili0.100µg/l75Member State540-59-01,2-dikloorieteeni25.000µg/l75Member State55179-31-2Bitertanoli0.100µg/l75Member State55219-65-3Triadimenoli0.100µg/l75Member State55512-33-9Pyridaatti0.100µg/l75Member State56-23-5Hiilitetrakloridi2.000µg/l75Member State56-38-2Etyyliparationi0.100µg/l75Member State57018-04-9Tolklofossi-metyyli0.100µg/l75Member State576-24-9Dikloorifenolit2700.000ng/l75Member State57837-19-1Metalaksyyli0.100µg/l75Member State57966-95-7Symoksaniili0.100µg/l75Member State58-89-9Lindaani, Gamma-HCH100.000ng/l75Member State58-90-2Tri-, tetra- ja pentakloorifenoli5000.000ng/l75Member State59-50-74-kloori-3-metyylifenoli100.000ng/l75Member State5902-51-2Terbasiili0.100µg/l75Member State591-35-5Dikloorifenolit2700.000ng/l75Member State5915-41-3Terbutylatsiini0.100µg/l75Member State60-51-5Dimetoaatti0.100µg/l75Member State60-57-1Dieldriini100.000ng/l75Member State60207-90-1Propikonatsoli0.100µg/l75Member State60374-43-88-Hydroksibentatsoni0.100µg/l75Member State608-93-5Pentaklooribentseeni1.200µg/l75Member State609-19-8Tri-, tetra- ja pentakloorifenoli5000.000ng/l75Member State6190-65-4Desetyyliatratsiini0.100µg/l75Member State62-73-7Diklorvossi0.100µg/l75Member State63782-90-1Flamproppi-isopropyyli0.100µg/l75Member State64902-72-3Klorsulfuroni0.100µg/l75Member State65907-30-4Furatiokarbi0.100µg/l75Member State66230-04-4Esfenvaleraatti0.100µg/l75Member State66246-88-6Penkonatsoli0.100µg/l75Member State66332-96-5Flutolaniili0.100µg/l75Member State67-66-3Trikloorimetaani (kloroformi)100.000µg/l75Member State67129-08-2Metatsakloori0.100µg/l75Member State67306-00-7Fenpropidiini0.100µg/l75Member State67375-30-8Alfa-Sypermteriini0.100µg/l75Member State67564-91-4Fenpropimorfi0.100µg/l75Member State67747-09-5Prokloratsi0.100µg/l75Member State69377-81-7Fluroksipyyri0.100µg/l75Member State7012-37-5PCB-yhdisteet (kongeneerit 28, 52, 101, 118, 138, 153 ja 180)15.000ng/l75Member State71-43-2Bentseeni0.500µg/l75Member State71283-80-2Fenoksaproppi-p-etyyli0.100µg/l75Member State72-20-8Endriini0.100µg/l75Member State72-54-8p,p-DDD100.000ng/l75Member State72-55-9p,p-DDE100.000ng/l75Member State7287-19-6Prometryyni0.100µg/l75Member State74070-46-5Aklonifeeni0.100µg/l75Member State74223-64-6Metsulfuronimetyyli0.100µg/l75Member State7440-02-0Nikkeli10.000µg/l75Member State7440-36-0Antimoni2.500µg/l75Member State7440-47-3Kromi10.000µg/l75Member State7440-48-4Koboltti2.000µg/l75Member State7440-50-8Kupari20.000µg/l75Member State7440-66-6Sinkki60.000µg/l75Member State75-01-4Kloorieteeni (vinyylikloridi)0.150µg/l75Member State75-09-2Dikloorimetaani (metyleenikloridi)10.000µg/l75Member State75-34-31,2-dikloorietaani1.500µg/l75Member State75-35-41,2-dikloorieteeni25.000µg/l75Member State76-44-8Heptakloori100.000ng/l75Member State76578-14-8Kvitsalofoppi-etyyli0.100µg/l75Member State7786-34-7Mevinfossi0.100µg/l75Member State78587-05-0Heksytiatsoksi0.100µg/l75Member State789-02-6o,p-DDT100.000ng/l75Member State79241-46-6Fluatsifoppi-p-butyyli0.100µg/l75Member State79277-27-3Thifensulfuronimetyyli0.100µg/l75Member State79622-59-6Fluatsinami0.100µg/l75Member State80-33-1Klorfensoni0.100µg/l75Member State82-68-8Kvintotseeni0.100µg/l75Member State82097-50-5Triasulfuroni0.100µg/l75Member State82558-50-7Isoksabeeni0.100µg/l75Member State83164-33-4Diflufenikaani0.100µg/l75Member State86-50-0Metyyliatsinofossi0.100µg/l75Member State87-61-6Triklooribentseeni (1,2,3-, 1,2,4- ja 1,3,5-triklooribentseeni)2.500µg/l75Member State87-65-0Dikloorifenolit2700.000ng/l75Member State87-68-3Heksaklooributadieeni100.000ng/l75Member State87-86-5Tri-, tetra- ja pentakloorifenoli5000.000ng/l75Member State87820-88-0Tralkoksidiimi0.100µg/l75Member State88-06-2Tri-, tetra- ja pentakloorifenoli5000.000ng/l75Member State886-50-0Terbutryyni0.100µg/l75Member State91-20-3Naftaleeni1.300µg/l75Member State91465-08-6Lambda-syhalotriini0.100µg/l75Member State93-65-2mekoproppi100.000ng/l75Member State93-76-52,4,5-trikloorifenoksietikkahappo0.100µg/l75Member State933-75-5Tri-, tetra- ja pentakloorifenoli5000.000ng/l75Member State933-78-8Tri-, tetra- ja pentakloorifenoli5000.000ng/l75Member State935-95-5Tri-, tetra- ja pentakloorifenoli5000.000ng/l75Member State94-74-6Metyylikloorifenoksietikkahappo100.000ng/l75Member State94-75-72,4-dikloorifenoksietikkahappo0.100µg/l75Member State94-81-5MCPB0.100µg/l75Member State95-50-11,2-diklooribentseeni0.300µg/l75Member State95-77-2Dikloorifenolit2700.000ng/l75Member State95-95-4Tri-, tetra- ja pentakloorifenoli5000.000ng/l75Member State95266-40-3Trineksapakki-etyyli0.100µg/l75Member State959-98-8Alfa-endosulfaani0.100µg/l75Member State994-05-8TAME (tert-amyylimetyylieetteri)60.000µg/l75Member StateAineiden valinta pohjautui tietoon niiden esiintymisestä Suomen pohjavesissä, tunnistetuista pohjaveden pilaantumistapauksista tai pilaantumisriskeistä ja aineiden todennäköisyydestä aiheuttaa ympäristölle ja ihmiselle riskejä. Pilaavien aineiden esiintymistä pohjavesissä selvitettiin pääasiassa ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään tallennetun aineiston pohjalta. Ympäristöhallinnon pohjavesiseurannan tuloksia käytettiin hyväksi luonnossa esiintyvien aineiden luontaisten taustapitoisuuksien selvittämisessä. Aineistojen pohjalta selvitettiin pohjavedessä todettujen haitallisten aineiden pitoisuudet. Pohjavedessä esiintyville aineille on määritetty eri yhteyksissä pitoisuusraja-arvoja. Näitä ovat mm. juomavedelle asetetut laatukriteerit, maaperän pilaantumisen arvioinnin yhteydessä käytetyt pohjaveden enimmäispitoisuudet ja ekotoksisuuteen perustuvat pintaveden ympäristönlaatunormit. Vesijohtomateriaalin syöpymisen ehkäisemiseen pohjautuvia suositusarvoja on sovellettu raja-arvoina sellaisenaan kloridille ja sulfaatille.Useat asetetut raja-arvot ovat puolet terveysperusteisista raja-arvoista tai aineen haju- tai makukynnyksestä. Ainoastaan valtioneuvoston asetuksessa vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) talousvedelle asetettuihin arvoihin perustuvia raja-arvoja ei puolitettu, sillä ne pohjautuvat jo alkujaan tiukempiin valintakriteereihin. Luonnossa esiintyvien aineiden kohdalla on raja-arvoja määritettäessä otettu huomioon lisäksi aineiden luontainen taustapitoisuus. Useille metalleille terveysperusteiset raja-arvot ovat huomattavan korkeita suhteessa niiden luonnollisiin pitoisuuksiin tai eliötoksisuuteen. Näiden aineiden osalta raja-arvoksi asetettiin kaksi kertaa pohjaveden taustapitoisuuksien 90-persentiili.Monille orgaanisille ja epäorgaanisille aineille on asetettu raja-arvoja, jotka ovat puolet terveysperusteisista raja-arvoista tai aineen haju- tai makukynnyksestä. Ainoastaan valtioneuvoston asetuksessa vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) talousvedelle asetettuihin arvoihin perustuvia raja-arvoja ei puolitettu, sillä ne pohjautuvat jo alkujaan tiukempiin valintakriteereihin. Luonnossa esiintyvien aineiden kohdalla on raja-arvoja määritettäessä otettu huomioon lisäksi aineiden luontainen taustapitoisuus. Useille metalleille terveysperusteiset raja-arvot ovat huomattavan korkeita suhteessa niiden luonnollisiin pitoisuuksiin tai eliötoksisuuteen. Näiden aineiden osalta raja-arvoksi asetettiin kaksi kertaa pohjaveden taustapitoisuuksien 90-persentiili.Mikäli pohjaveden haitta-ainepitoisuus on ylittänyt yhdessä tai useammassa seurantapaikassa asetetut hyvän tilan kriteerit pohjavesimuodostuma on voitu luokitella hyvään kemialliseen tilaan siinä tapauksessa, että pohjaveden haitta-ainepitoisuudet eivät ole aiheuttaneet merkittävää ympäristöriskiä eivätkä haitta-ainepitoisuudet ole merkittävästi heikentäneet muodostuman soveltuvuutta vedenhankintakäyttöön.Pohjaveden määrällinen tila on hyvä silloin, kun keskimääräinen vuotuinen vedenotto pohjavesi-muodostumasta ei ylitä muodostuvan uuden pohjaveden määrää ja lisäksi pohjaveden pinnan korkeus ei ihmistoiminnan seurauksena pysyvästi laske.Toiminnanharjoittajan, jonka toiminnasta voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa, on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Luvassa toiminnanharjoittajat velvoitetaan tarkkailemaan toiminnan vaikutuksia pohjaveteen. Lisäksi toiminnanharjoittaja on velvollinen antamaan tiedon valvontaviranomaiselle, jos kiellettyjä päästöjä on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua. Näiden tietojen perusteella voidaan arvioida pohjaveden laadun muutokset.Jos pilaantumista on vaarassa aiheutua, toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin pilaantumisen ehkäisemiksi tai jos pilaantumista on jo aiheutunut, sen rajoittamiseksi mahdollisimman vähäiseksi. Lisäksi viranomaisen tulee puuttua pilaantumiseen välittömästi sen todettuaan. Ympäristönsuojelulain nojalla pohjaveden pilaantumisen aiheuttanut toiminnanharjoittaja myös velvoitetaan tarpeellisiin pohjaveden puhdistustoimenpiteisiin. Sekä toiminnanharjoittajan toimet että viranomaistoimet tulee tehdä odottamatta mitään erityisesti määriteltyä pilaantumisen tasoa, kuten pohjavesidirektiivissä tarkoitettua 75 %:n tasoa asetetusta raja-arvosta. Koska kansallisen lainsäädännön perusteella pilaantumiseen on puututtava välittömästi sen käytyä ilmi, ei Suomen lainsäädännössä ole ollut tarpeen erikseen säätää velvoitetta määrittää kohta, jossa muutossuunta käännetään laskevaksi.Suomessa pohjaveden pilaantumista arvioidaan vertaamalla veden laatua pohjaveden luonnontilaan, mistä syystä pohjavesidirektiivin perustason määritelmä ei ole ollut kansallisessa lainsäädännössä tarpeen.Vesienhoitoon liittyen ei ole tehty erillisiä pilaantuneisiin maa-alueisiin liittyviä tarkasteluja haitta-aineiden pitoisuusmuutoksista tai aineiden kulkeutumistarkasteluja. Haitta-aineiden pääsyä pohjaveteen, kulkeutumista pohjaveden mukana tai pohjavedessä jo mahdollisesti olemassa olevien haitta-ainevanojen laajenemista tarkastellaan tapauskohtaisesti pilaantuneiden alueiden kunnostustarpeen arvioinnin ja/tai kunnostuksen yhteydessä käyttäen apuna alueen pohjaveden laadun tarkkailutietoja. Kunnostuspäätöksiä tehtäessä otetaan tapauskohtaisesti huomioon kaikki teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa olevat toimet, jotta voidaan välttyä pilaantumisesta mahdollisesti aiheutuvilta pitkäaikaisilta vaikutuksilta.Suomessa ei ole yksilöity merkittäviä maiden rajat ylittäviä vesimuodostumia.Linkki nettisivuille-Tietoja pohjavesialueisiin kohdistuvista paineista on tallennettu ympäristöhallinnon eri tietojärjestelmiin, joita on käytetty hyväksi alkutarkasteluissa erityisesti riskialueiden tunnistamisessa. Tietoja pohjavesialueeseen kohdistuvista paineista tai riskeistä on kerätty mm. tiesuolauksen riskinarvioinnin, pilaantuneiden maa-alueiden kartoituksen sekä suojelusuunnitelman laatimisen ja vesioikeudellisen suoja-aluemenettelyn yhteydessä. Tietoja luvanvaraisista toiminnoista kuten huoltoasemista, teollisuuslaitoksista, turkistarhoista on tallennettu VAHTI -tietojärjestelmään. Maa-ainestenottoon liittyviä tietoja on tallennettu NOTTO -tietojärjestelmään.
Ominaispiirteiden lisätarkasteluihin ja tarkasteluun ihmistoiminnan vaikutuksesta pohjaveteen sisällytettyjä tietoja on selvitetty mm. suojelusuunnitelmien laatimisen yhteydessä.
Linkki nettisivuille-Pohjavesimuodostumien määrällinen tila on esitetty erillisillä kartoilla, mikäli vesienhoitoalueella pohjavesimuodostumia on luokiteltu huonoon määrälliseen tilaan. Kartoissa hyvä määrällinen tila on esitetty vihreällä värillä ja huono määrällinen tila punaisella värillä.Vesienhoitosuunnitelmissa pohjaveden kemiallinen tila on esitetty vesipolitiikan puitedirektiivin liitteen V kohdan 2.4.5 mukaisesti. Pohjavesimuodostumat, joiden kemiallinen tila on luokiteltu hyväksi, on esitetty kartalla vihreällä, ja pohjavesimuodostumat, joiden kemiallinen tila on luokiteltu huonoksi, on esitetty kartalla punaisella. Aine tai yhdiste, joka on pääsääntöisesti aiheuttanut pohjavesimuodostuman luokittelemisen huonoon tilaan, on esitetty pohjavesimuodostumittain erillisessä taulukossa.Vesienhoitosuunnitelmissa pohjaveden kemiallinen tila on esitetty vesipolitiikan puitedirektiivin liitteen V kohdan 2.4.5 mukaisesti. Pohjavesimuodostumat, joiden kemiallinen tila on luokiteltu hyväksi, on esitetty kartalla vihreällä, ja pohjavesimuodostumat, joiden kemiallinen tila on luokiteltu huonoksi, on esitetty kartalla punaisella. Aine tai yhdiste, joka on pääsääntöisesti aiheuttanut pohjavesimuodostuman luokittelemisen huonoon tilaan, on esitetty pohjavesimuodostumittain erillisessä taulukossa.Vesienhoitosuunnitelmissa pohjaveden kemiallinen tila on esitetty vesipolitiikan puitedirektiivin liitteen V kohdan 2.4.5 mukaisesti. Pohjavesimuodostumat, joiden kemiallinen tila on luokiteltu hyväksi, on esitetty kartalla vihreällä, ja pohjavesimuodostumat, joiden kemiallinen tila on luokiteltu huonoksi, on esitetty kartalla punaisella. Aine tai yhdiste, joka on pääsääntöisesti aiheuttanut pohjavesimuodostuman luokittelemisen huonoon tilaan, on esitetty pohjavesimuodostumittain erillisessä taulukossa.Toiminnanharjoittajan, jonka toiminnasta voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa, on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Luvassa toiminnanharjoittajat velvoitetaan tarkkailemaan toiminnan vaikutuksia pohjaveteen. Lisäksi toiminnanharjoittaja on velvollinen antamaan tiedon valvontaviranomaiselle, jos kiellettyjä päästöjä on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua. Näiden tietojen perusteella voidaan arvioida pohjaveden laadun muutokset.Suomessa ei ole yksilöity merkittäviä maiden rajat ylittäviä vesimuodostumia.Linkki nettisivuille-Ympäristönsuojelulaissa säädetään ehdottomasta pohjaveden pilaamiskiellosta ja lain nojalla annetussa asetuksessa ehdottomasta päästökiellosta. Sääntelyn perusteella pilaantuminen ja jo pohjaveden pilaantumisen vaaran aiheuttaminen on kielletty. Lisäksi yhteisön tasolla määriteltyjen vaarallisten ja eräiden muiden pilaavien aineiden päästäminen suoraan tai välillisesti pohjaveteen on kokonaan kielletty. Kansalliseen järjestelmään ei sisälly päästöjen osalta lupamenettelyä, jonka nojalla aineen tai energian päästäminen pohjaveteen voitaisiin sallia. Sen sijaan lupamenettelyssä voidaan toiminnan sijoittumispaikkaa pohjavesialueella harkittaessa kokonaan kieltää toiminnan sijoittuminen tai jo olemassa olevan toiminnan jatkaminen, jos toiminnasta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa. WDA: Vattenlagen (1996:61) 4 kap 8 § och 5 kap 2 §Linkki nettisivuille-Suomessa on arvioitu merkittäviä hajapäästölähteitä lähinnä pohjavesimuodostumien maankäytön ja pohjavesialueilla sijaitsevien ihmistoimintojen pohjalta. Asiantuntija-arvion ja pohjaveden laatutietojen osoittamien ihmistoimintojen vaikutusten perusteella alueita on nimetty riskialueiksi.Linkki nettisivuille-Vesilaki (264/1961) sisältää pohjaveden muuttamiskiellon ja säädökset pohjavedenoton luvanvaraisuudesta. Muuttamiskiellon (VL 1 luku 18§) mukaan ilman lupaa ei saa käyttää tai ottaa pohjavettä siten, että siitä voi pohjaveden laadun tai määrän muuttumisen vuoksi aiheutua pohjavettä ottavan laitoksen vedensaannin vaikeutuminen, tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuuden olennainen vähentyminen tai sen hyväksikäyttämismahdollisuudet muu huonontuminen taikka toisen kiinteistöllä talousveden saannin vaikeutuminen. Vesilain (9 luku 7§) perusteella yli 250 kuutiometriä vuorokaudessa käsittävän vesimäärän ottamista varten tarvitaan lupa. Edellä kuvattujen säädösten seurannassa ja valvonnassa saatujen vedenottomäärätietojen ja pohjavedenkorkeuden seurantatulosten perusteella on asiantuntija-arviona tunnistettu kaikki merkittävät vedenottoalueet. Lisäksi on tunnistettu mahdolliset vedenotosta aiheutuvat paineet ja uhat pohjaveden määrälliselle tilalle. WDA: Vattenlag för landskapet Åland 1996-61(ÅFS 1996:61)Linkki nettisivuille--Linkki nettisivuille-Pohjavesien tilaan mahdollisesti vaikuttavien riskitekijöiden arvioita on tarkennettu. Lisäksi arvioita on täydennetty pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun seurantatietojen osalta. Pohajveden laadun ja määrän seurantaohjelmia on päivitetty ja täydennetty.Linkki nettisivuille-Piste- ja hajakuormituksen lisäksi on arvioitu maa-ainestenoton mahdollisesti aiheuttamia riskejä pohjavedelle. Arvioinnin apuna on käytetty maa-ainesteottoon liittyvän NOTTO-rekisterin tietoja. Joiltakin alueilta on ollut saatavissa erillisiä selvityksiä ja kartoituksia soranottoalueiden jälkihoitotarpeesta (SOKKA).Linkki nettisivuille-Pohjaveden uhkatekijöitä ovat mm. maatalous, liikenne ja tienpito sekä asutus ja maankäyttö. Peltoviljely ja karjatalous voivat olla merkittäviä pohjavesiriskejä, varsinkin jos peltoalueen osuus pohjavesialueen muodostumisalueesta on suuri. Liikenteen ja tienpidon tavallisin vaikutus pohjaveteen on vähitellen tapahtuva pohjaveden kloridipitoisuuden nousu. Liikenteen aiheuttamia riskejä ovat myös vaarallisten aineiden kuljetukset, joista liikenneonnettomuuksissa äkillisesti maaperään ja pohjaveteen pääsevät haitalliset kemikaalit ovat uhka pohjavedelle. Asutuksen pohjavesiriskeistä vesienhoitoalueella yleisimpiä ovat jätevesien käsittely ja johtaminen sekä lämmitysöljysäiliöt. Suurin uhka ovat maanalaiset lämmitysöljysäiliöt, joiden kunnosta ja sijainnista vain harvassa kunnassa on riittävät tiedot. Muita huomattavia riskitekijöitä vesienhoitoalueella ovat maa-ainesten otto, teollisuus ja yritystoiminta sekä pilaantuneet maa-alueet. Maa-ainesten otosta aiheutuu harvoin vedenottamoiden tai kaivojen sulkemisiin johtavia ongelmia, mutta maa-ainestenotolla on kuitenkin vähitellen tapahtuvia pohjaveden laatua heikentäviä pitkäaikaisvaikutuksia. Suomen vakavimmat pohjaveden likaantumistapaukset ovat johtuneet teollisuuden ja yritystoiminnan satunnaispäästöistä. Vaikka nykyisin pohjavedelle haitallinen teollisuus pyritään sijoittamaan pohjavesialueiden ulkopuolelle, on pohjavesialueilla kuitenkin erittäin paljon vanhaa teollisuutta ja yritystoimintaa. Pohjaveden kemiallista tilaa heikentävistä tekijöistä pilaantuneet maa-alueet ovat uhkaavin. Pilaantuneita maa-alueita on pohjavesialueilla paljon ja niiden joukossa on todennäköisesti myös pahoin pilaantuneita kohteita, jotka aiheuttavat vakavaa pohjaveden likaantumista tai ainakin kemiallisen tilan heikkenemistä. Suureen osaan pilaantuneista maa-alueista on tehtävä lisäselvityksiä.Linkki nettisivuille-Osalla pohjavesialueista, joilla sijaitsee pohjaveden laatuun mahdollisesti vaikuttavaa ihmistoimintaa, puuttuu ko. riskitekijöitä kuvaavat pohjaveden laatutiedot. Pohjavesimuodostumien, joista pintavesimuodostumat ja/tai maaekosysteemit ovat riippuvaisia, yksilöintiin kattavasti ei ole riittäviä valmiuksia ja työ vaatii jatkoselvityksiä ja tutkimuksia.Pohjavesien tilaan mahdollisesti vaikuttavien riskitekijöiden arvioita on tarkennettu. Lisäksi arvioita on täydennetty pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun seurantatietojen osalta. Suomessa on nimetty riskiarvioiden ja asiantuntija-arvioiden sekä pohjaveden laadussa tunnistettujen vaikutusten perusteella riskialueet, joille on kohdennettu toimenpiteitä pohjaveden hyvän tilan säilyttämiseksi tai saavuttamiseksi. Osalla alueista ei ole riittävästi tietoa mm. pohjaveden laadusta, jonka perusteella olisi voitu tehdä tilan arvioita. Näille alueille on toimenpiteinä suunniteltu lisäselvityksiä ja tutkimuksia. Pohajveden laadun ja määrän seurantaohjelmia on päivitetty ja täydennetty.Toimenpiteiden suunnittelussa on pyritty ottamaan huomioon eri arviointien epävarmuudet ja tiedon puutteet. Pohjavesien osalta on toimenpideohjelmissa esitetty mm. suojelusuunnitelmien laadintaa ja niiden päivittämistä, pohjavesiseurannan kehittämistä, hydrogeologisten tutkimusten tekemistä sekä rakenneselvitysten laatimista.Linkki nettisivuillePohjavesimuodostumien, joista pintavesimuodostumat ja/tai maaekosysteemit ovat riippuvaisia, yksilöintiin kattavasti ei ole riittäviä valmiuksia ja työ vaatii jatkoselvityksiä ja tutkimuksia. Suomessa vesienhoidon suunnittelusta (VHS) vastuulliset alueelliset ympäristökeskukset ovat asiantuntija-arvioina määrittäneet huonossa tilassa oleville pohjavesimuodostumille mahdolliset poikkeukset hyvän tilan saavuttamisen määräajalle ja 4 artiklan 7 kohdan mukaisille tapauksille. Sen sijaan 4 artiklan 5 ja 6 kohdan mukaisia poikkeuksia ei Suomessa ole sovellettu ensimmäisellä vesienhoidon suunnittelun kierroksella. Ympäristötavoitteista poikkeamisessa noudatetaan laissa vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004) annettuja määräyksiä (21 §, 23 §, 24 §, 25 §).
Pohjavesimuodostumien ympäristötilatavoitteiden saavuttamisen määräaikoja on pidennetty joko vuoden 2021 loppuun tai vuoden 2027 loppuun alueellisten ympäristökeskusten tekemien asiantuntija-arvioiden perusteella.Suomessa ei ole yksilöity merkittäviä maiden rajat ylittäviä vesimuodostumia.Linkki nettisivuille-